Perustukset, sokkeli ja julkisivu
Perustukset, sokkeli ja julkisivu

Talo seisoo nimensä mukaisesti perustusten varassa, ja koska niiden korjaaminen jälkikäteen on todella vaikeaa, siinä ei saisi tehdä virheitä. Huolellinen, ammattitaitoinen suunnittelu sekä luotettavat ja laadukkaat materiaalit ovat onnistumisen kannalta välttämättömiä.

 

Perustukset siirtävät rakenteista aiheutuvaa kuormitusta maapohjalle sekä estää rakennusta painumasta. Perustamistapa ratkaistaan jo heti suunnittelun alkuvaiheessa. 

perustukset pidettävä kuivana 

Perustustavasta riippumatta on aina varmistuttava, etteivät tontin valumavedet missään olosuhteissa pääse valumaan perustuksiin. Kapillaarisesti maaperästä nouseva kosteus voidaan estää kapillaarikatkolla sekä salaojituksella rakennuksen alla. Kapillaarikatkoilla esto tapahtuu perustusten ja mahdollisen puurungon liittymäkohdassa.

Maan päälle jäävän sokkelin korkeuden olisi hyvä olla 400-500 mm. Tällöin vältetään roiskuvan sadeveden aiheuttamia vahinkoja varsinaisessa julkisivumateriaalissa. 

Routivilla alueilla on tehtävä joko riittävä routaeristys tai routarajan alapuolelle ulottuva syväperustus.

Estä Radonin pääsy 

Noin kolmannes omakotitalorakentajista joutuu ottamaan huomioon radonriskin. Rakennuspaikan maaperästä sisäilmaan vapautuvan radonin pääseminen sisätiloihin on estettävä. Yksinkertaisimmin se tapahtuu tuulettuvan alapohjan avulla. Alapohjan rakenteet voidaan myös tiivistää kaasutiiviiksi tai alapohjan alla oleva soratila voidaan tuulettaa koneellisesti.

Vaara-alueilla radonmittaus tehdään samaan aikaan maaperätutkimuksen kanssa. 

Maanvarainen laatta

Perusmuurianturaperustus on yleisin ja edullisin omakotitalojen perustusratkaisu, joka soveltuu vähintään kohtuullisesti kantaville maapohjille. Anturat ovat välittömästi maan tai kallion varassa routarajan yläpuolella. Routaeristys estää lämmön karkaamisen sekä pakkasen pääsyn perustusten alle.

Painoa maahan jakava ja sokkelin alustana toimiva antura voidaan valaa teräsbetonista perinteisesti puumuotteihin. Valmismuotteja käyttämällä työ nopeutuu ja helpottuu, sillä niitä ei tarvitse purkaa valun jälkeen. Anturan muottina voidaan käyttää myös harkkoja. Varsinainen sokkeli muurataan harkoista tai valetaan betonista. Vaihtoehtoja ovat valuharkot tai valmiit sokkelielementit.

Tuulettuva alapohja

Kantavaan laattaan ja perusmuuriin perustuva tuulettuva alapohja nostavat talon ylös maasta. Sen avulla voidaan välttää maaperän radon- ja kosteusriskejä ja saadaan alapohjaan ryömintätilaa. Samalla säästytään suurilta soratäytöiltä. Tuulettuva alapohja on luonteva ratkaisu rinnetontilla.

Alapohja voidaan valaa paikalla betonista, myös liittolaattarakenteena. Vaihtoehtoja ovat myös valmis ontelolaatta tai puurakenne.

Paaluperustus

Kun perusmuurianturat tai pilarianturat ulotetaan roudattomaan syvyyteen, puhutaan syväperustuksesta. Rakennuksen alapohja voi olla joko maanvarainen tai kantava.

Jos kantava maapohja sijaitsee syvällä erittäin heikosti kantavan maakerroksen alapuolella, voidaan joutua turvautumaan betoni- tai teräspaaluperustukseen. Paalutuksen avulla rakennuksen kuormat siirretään sokkelipalkin ja paaluhatun välityksellä paaluille ja lopuksi tiiviiseen kantavaan maapohjaan.

Kellarillinen perustus

Kellarillinen perustus soveltuu kaltevalle rakennuspaikalle ja erityisesti rinnetonteille. Kellariperustusta varten joudutaan yleensä siirtämään paljon maata. Kellarikerros tuo taloon tietyin edellytyksin myös rakennusoikeuteen sisältymätöntä lisätilaa. Kellariperustus voidaan toteuttaa paikkallavalamalla, valmiilla elementeillä tai harkkorakenteisena.

Perustukset kuntoon vanhassa talossa

Perustukset ovat voineet vaurioitua rakennusvirheiden vuoksi tai esimerkiksi huonosti kantavan maan liikkeiden takia.

  • Rakennuksen painuminen tai halkeamat sokkelissa kertovat ongelmista.
  • Perustusten korjaaminen voi olla vaikea projekti ja se tulee suunnitella ja toteuttaa ammattitaitoisesti.
  • Jos perustuksia ei ajoissa korjata, vaurion eteneminen voi tehdä talosta käyttökelvottoman.

Sokkeli remonttiin

Valesokkelit ovat syypäänä hyvin monen 1960-1990 luvun omakotitalon kosteus- ja homeongelmiin.

  • Ulkoapäin talossa näyttää olevan oikea sokkeli, mutta se alkaakin vasta maan pinnasta ja puurangan alajuoksu on suoraan kosketuksissa maahan
  • Valesokkelin olemassaolosta on vinkkinä olematon korkeusero maanpinnan ja lattianpinnan välillä
  • Jos talossa ei ole vielä kosteusongelmaa, valesokkeli voidaan korjata kengittämällä puurungon alaosa metallikengillä tai vaihtamalla tilalle harkot, niin puurakenne ei ole enää maanpinnan tasalla
  • Jos kosteus on jo vaurioittanut rakennetta ja kysymyksessä on homevaurion korjaus, homehtuneet rakennusosat on lisäksi poistettava ja korvattava

Huomio salaojiin

Terveellä talolla on aina kuivat jalat. Salaoja kerää maassa olevan haitallisen veden pois perustusten luota. Tarvittaessa se varmistaa myös, ettei pohjaveden pinta pääse nousemaan liian lähelle talon alapohjaa. Salaojajärjestelmään kuuluvat taloa ympäröivät salaojaputket sekä mutkakohtiin huoltoa varten asennettavat salaojakaivot.

  • Vaikka salaojitus olisi aikanaan tehty oikein, vuosien kuluessa putket ovat voineet rikkoutua tai tukkeutua. Monissa rintamamiestaloissa salaojitusta ei ole tehty ollenkaan.
  • Kellareiden ja perustusten korjaamisen tai lämmöneristämisen yhteydessä on aina varmistettava salaojien kunto ja tarpeen vaatiessa rakennettava uusi salaojitus.
  • Pakkaskaudella kosteus voi johtaa routavaurioiden syntymiseen ja perustusten syöpymiseen. Pihalla puutteellinen salaojitus ilmenee lammikoitumisessa ja routavaurioina.
  • Salaojien rakentamisen yhteydessä parannetaan myös sokkelin vesieristystä.

Uusi salaojitus rakennetaan kaivamalla talon ympärille salaojakaivanto oikeaan korkoon, kaivannon pohjalle asennetaan suodatinkangas, uudet salaoja- ja sadevesiviemäriputket, ja kaivanto täytetään täyttösoralla.

Radonremontti kannattaa

Yleisestä käsityksestä poiketen edes tiiviillä silttisavitontilla rakennukset eivät ole turvassa radonilta.

  • Talon alle radonia on voinut joutua esimerkiksi täyttömaan tai soran mukana. Täyttösorassa radonia syntyy kaiken aikaa lisää.
  • Rakennuksen sisälle radon pääsee yleensä maaperästä, mutta myös radonia sisältävästä kaivovedestä.
  • Uusissa taloissa huoneilman radonpitoisuuden raja-arvoksi on määritelty enintään 200 Bq/m3 vuoden keskiarvona.
  • Vanhoissa rakennuksissa raja-arvona on toistaiseksi enintään 400 Bq/m3, mutta rajaa oltaneen piakkoin laskemassa 200 Bq/m3.
  • Säteilyturvakeskus suosittelee, että radonpitoisuus mitataan kaikissa Suomen omakotitaloissa. Se suosittelee toimenpiteitä radonpitoisuuden alentamiseksi, kun mittaustulos osoittaa yli 200 Bq/m3.

Radonkorjausmenetelmän valintaan vaikuttavat mitattu radonpitoisuus, rakennuksen alla oleva maaperä, täytemaa, talon rakenteet ja ilmanvaihto. Vaihtoetoja ovat radonimuri tai –kaivo. Joskus vuotoreitit voidaan tiivistää ja sisäilman radonpitoisuutta voidaan alentaa myös ilmanvaihtoteknisillä toimenpiteillä. 

 

Tutustu Rautian perustamisen tuotteisiin tästä »

RAUTIAN PERUSTUSTEN TOIMITTAJIA

STENI

Kansainvälinen, norjalaislähtöinen Steni valmistaa kestäviä ja helposti asennettavia sokkelilevyjä omakotitaloihin ja ammattirakentamiseen. 

KERABIT

Kerabit-tuotteita valmistava Nordic Waterproofing Oy on suomalainen katto- ja vedeneristämisen asiantuntija, jolla on sadan vuoden kokemus. Myös mm. Isola-kosteudeneristystuotteet ja Nittedal- ja Sempergreen-viherkatot.

SAINT-GOBAIN WEBER OY AB

Weber kehittää, valmistaa ja markkinoi rakennustuotteita julkisivuista lattiatasoitteisiin, ja sen tärkeimmät tuotemerkit ovat Kahi, Leca ja Vetonit.

UPONOR

Uponor tarjoaa rakentajille ja remontoijille kattavan valikoiman lämmitykseen, veden- ja energianjakeluun sekä ilmanvaihtoon ja jäteveden käsittelyyn tarkoitettuja järjestelmiä. 

Siirry tästä takaisin kampanjasivulle >>

Tutustu myös näihin:

{{item.Text}} {{item.Text}}

{{item.Description}}

{{item.AdditionalLink.Text}}