Energiatehokkuutta lämmöneristyksellä
Energiatehokkuutta lämmöneristyksellä

Energiatehokas talo kuluttaa mahdollisimman vähän energiaa lämmityksessä. Energiatehokkuus saavutetaan hyvällä lämmöneristyksellä sekä rakenteiden tiiveydellä.

Tiesitkö:

  • Lämmönläpäisykerroin U-arvo kuva rakennuksen eri rakennusosien lämmöneristyskykyä. Mitä pienempi se on, sitä parempi. Sen yksikkö on W/m2K
  • λ-arvolla (lambda) kuvataan materiaalin, esimerkiksi eristeen lämmöneristävyyttä. Sen yksikkö on W/mK. Lambda-arvo kertoo, kuinka paljon energiaa virtaa eristeen läpi. Mitä pienempi λ-arvo, sitä parempi eriste on kyseessä.

Nykyisten rakentamismääräysten mukaan uuden rakennuksen rakenteiden U-arvojen enimmäismäärät ovat ulkoseinällä 0,17, yläpohjalla 0,09 ja maanvastaisella alapohjalla 0,16 Wm2K.

Eriste määrittää lämmöneristekerroksen paksuuden. Esimerkiksi uuden omakotitalon seiniin käytetään mineraalivillaa 250-300 mm ja yläpohjaan 450-500 mm. Polyuretaanieristettä tarvitaan seiniin 120 – 170 mm ja yläpohjaan 190 – 300 mm. Kun taas rossipohjaan asennetaan villaa 350-400 mm ja maanvaraiseen lattiaan polystyreeniä 200 mm.

Määräysten mukaisilla eristevahvuuksilla saavutetaan uudistalossa jopa matalaenergiataso, kunhan rakenteiden tiiveys on kunnossa ja ilmanvaihdon talteenotto on riittävän tehokas. Passiivitalon ulkoseinässä on rakenteesta riippuen 150-250 mm enemmän lämmöneristettä kuin normitaloissa.

miksi Lisäeristäminen kannattaa?

Lämmitysenergian kulutusta voidaan pienentää merkittävästi vanhassa pientalossa lisäämällä rakennuksen tiiveyttä sekä paksuntamalla lämmöneristyskerrosta. Lopputuloksena häviää vedon tunne, joka kasvattaa asumismukavuutta merkittävästi.

Perusteellinen korjaus tulee suunnitella huolella. Ennen kalliita remontteja tulisi selvittää talon kunto huolellisesti ammattilaisen kanssa. Paljasta kylmävuodot lämpökameralla. Asiantuntija varmistaa, ettei hankkeessa jouduta ojasta allikkoon. Jos ilmatiiveyttä lisätään väärällä tavalla tai lisäeristetään ja laiminlyödään riittävää ilmanvaihtoa aiheutetaan rakenteille tulevaisuudessa kosteusongelmia tai taloon sisäilmaongelmia. Rakennukselle voidaan kuntotutkimuksen jälkeen laatia myös korjaussuunnitelma, jossa toimenpiteet aikataulutetaan pidemmälle aikavälille.

 

LÄMMIN ALAPOHJA

Talvi paljastaa alapohjan ongelmakohdat vetona ja lattiapintojen kylmyytenä. Alapohjan eristys tulisi tarkastaa, kun ollaan asentamassa uutta lattialämmitystä. Sinne kannattaisi asentaa tiivis tuulensuojalevy mikäli ryömintätila antaa myöten. Rossipohja voidaan purkaa yläpuolelta eristepaksuuden lisäämiseksi.

Alapohjan lisäeristämisen yhteydessä saatetaan joutua uusimaan myös routaeristystä. Kun lämpöä ei enää vuoda talon alle, tulee koko sokkeli- ja perustusrakenteen toimivuus tarkistaa. Sokkelien lisäeristäminen ja tiivistäminen edellyttää maan kaivamista noin 50 cm syvyyteen ja rappausaluslevyn kiinnittämistä suoraan sokkeliin.

LÄMMIN YLÄPOHJA

Suositeltava paksuus omakotitalojen yläpohjaan on nykyisin noin 500 mm:n villakerrosta, joka tekee useimpien omakotitalojen yläpohjan lisäeristämisestä järkevää. Lisäeristämisessä yleensä onnistutaan, jos talossa on tuulettuva yläpohja ja harjakatto. Tilanne on kuitenkin syytä varmistaa ammattilaiselta ennen puhallusurakoitsijan kutsumista. Vanhat, kuivat eristeet, puru mukaanlukien, voidaan jättää huoletta uuden eristyskerroksen alle. Purueristeiden eristyskyky on melko huono, joten ne kannattaa kuitenkin imeä pois uuden puhalluseristeen tieltä.

Polyuretaanilevyeristeillä voidaan parantaa yläpohjan eristystä ja tiiveyttä ahtaissa tiloissa. Kattoremontin yhteydessä lisäeristeille saadaan lisää tilaa kattorakenteita korottamalla. Yläpohjan lisäeristyksen yhteydessä on syytä pitää huoli siitä ettei kattorakenteiden tuuletus vaarannu.

Lisäeristettä julkisivuun

Rakennusajankohdasta riippuen julkisivuun kannattaa lisätä villaeristettä 50-100 mm. Ehjää julkisivua ei yleensä kannata purkaa lisäeristämisen vuoksi, mutta julkisivuremontti on oiva ajankohta lisäeristämiselle. Ennen lisälämmöneristeen asentamista tulee selvittää vanha rakenteen lämpö- ja kosteuskäyttäytyminen.

Ulkoseinät on mahdollista lisäeristää sisältä tai ulkoa. Ulkoa päin lisäeristäminen on turvallisin ratkaisu, koska tässä tapauksessa rakenne lämpenee ja kuivuu. Alapohjien ja sokkelin liitynnän sekä alapohjan ja väliseinien eristys saadaan yhtenäiseksi, rakenne tiiviiksi ja kylmäsillat katkaistua.

Aina ei eristäminen ulkopuolelta kannata. Tämä tilanne tulee eteen esimerkiksi tiiliverhotuissa ja kivirakenteisissa taloissa, jolloin hyvä vaihtoehto on sisäpuolinen lisäeristäminen ohuilla, tarkoitukseen suunnitelluilla eristyslevyillä vaikkapa huone kerrallaan. Vanhan rakenteen höyrynsulku tulee poistaa.

 

Luvat kuntoon

Talon julkisivuun vaikuttavaan lisäeristysremonttiin tarvitaan rakennus- tai toimenpidelupa. Asia kannattaa tarkistaa kunnan rakennusvalvonnasta. Laaja peruskorjaushanke vastaa pitkälti uudisrakentamista. Sitäkin varten tarvitaan hankkeelle pääsuunnittelija ja vastaava työnjohtaja sekä mahdollisesti sähkö- ja lvi-suunnittelijat ja -työnjohtajat.

Valitse eriste talon mukaan

  • Omakotitalojen rakennuseristeenä käytetään mineraalivilloja (lasivillaa ja vuorivillaa), puukuitueristeitä (selluloosaa), pellavakuitueristettä, sahanpurua, puukuitulevyjä, EPS- ja XPS-levjä (polystyreeniä) ja polyuretaania.
  • Mineraalivillaa ja puukuitueristeitä käytetään yleensä puurunkoisissa taloissa ja talopaketeissa.
  • Polystyreeniä (EPS) tai polyuretaania (PUR) käytetään paitsi alapohja- ja routaeristeenä, myös etenkin kivitaloissa seinäeristeenä.
  • Perinnerakentamisessa ja -korjaamisessa voidaan käyttää pellava- tai hamppukuitua sekä puuvillaa 
  • Markkinoilla on myös uusia erikoistuotteita vanhan talon eristystarpeisiin. Mineraalipohjaisissa villaeristeissa on huomioitu asennusmukavuus ja eristävyys. 
  • Kierrätyspuukuidusta valmistetut eristeet ovat jo pientaloissa yleisin yläpohjaeriste, myös puukuidusta valmistettavaa pehmeää levyvillaa on saatavissa useimmista rautakaupoista.
  • Polyuretaanilämmöneristelevyjä käytetään rakennusten seinien, kattojen ja lattioiden lämmöneristämiseen ja lisälämmöneristämiseen. Polyuretaanilla on hyvä lämmöneristyskyky, lämmönjohtavuus on vain noin 1/3 ilman lämmönjohtavuudesta.
  • Paisutettua polystyreenimuovia (EPS) käytetään erityisesti lattia- ja alapohjaeristeenä sekä routasuojauksena, mutta myös seinä- ja kattoeristeenä.
  • XPS-eristeitä käytetään erittäin hyvän kosteudensietokykynsä ja puristuslujuutensa vuoksi erityisesti talojen routasuojauksessa ja maanvaraisten lattioiden eristämisessä.
  • Tyhjiöeristeet ovat toistaiseksi tehokkaimpia (U-arvo 0,007 W/mK) jopa markkinoilla olevia eristeitä. Niitä käytetään nolla- ja passiivitalojen ahtaissa rakentamisessa ja esimerkiksi korjausrakentamisessa. 

Tutustu eristylevy-vaihtoehtoihin tästä

RAUTIAN lämmöneristeiden toimittajia

EKOVILLA
Ekovilla Oy valmistaa puukuitueristeitä Kouvolassa, Kiimingissä ja Ylistarossa.Ekovilla valmistaa puhalluseristettä sekä Ekovilla-levyeristettä.

ISOVER
Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy:n ISOVER Rakennuseristeissä on laaja valikoima eristysratkaisuja rakentajan ja remontoijan tarpeisiin. Eristevillatuotteet valmistetaan kierrätyslasista.

PAROC
Kansainväliseen Paroc Groupiin kuuluva Paroc valmistaa kivivillaeristeitä kaikenlaiseen rakentamiseen.

SPU
SPU valmistaa erittäin energiatehokkaita polyuretaanieristeitä rakentamiseen ja remontoimiseen.

THERMISOL
ThermiSol Oy valmistaa ja myy muovipohjaisia lämmöneristeitä rakentamisen ja teollisuuden tarpeisiin.

Siirry tästä takaisin kampanjasivulle >>

Tutustu myös näihin:

{{item.Text}} {{item.Text}}

{{item.Description}}

{{item.AdditionalLink.Text}}