1970-luvun talot

1970-luvun talot

Paranna energiatehokkuutta. Valesokkeli on riskirakenne.

Energiakriisi muutti suomalaista omakotitaloa paljon paitsi rakenteeltaan, myös arkkitehtuuriltaan. Niinpä aivan vuosikymmenen alussa rakennettiinkin paljon suuria, usein L-muotoisia, tiiliverhoiltuja  tasakattoisia taloja, joiden kellarikerroksen saunaosastolta löytyi uima-allas ja katolta kupolimaisia kattoikkunoita. Olohuoneessa saattoi olla koko seinän levyinen näköalaikkuna. Energiakriisi pienensi talojen kokoa ja toi edelliseltä vuosikymmeneltä tutut yksinkertaiset suorakaiteen muotoiset talot takaisin. Ikkunoiden koko pieneni ja niistä tuli kolmilasisia.

Suomessa rakennettiin yhä enemmän talotehtaiden tyyppitaloja. Vuosikymmenen lopussa alettiin rakentaa ns. käkikellotaloja: jyrkkäkattoisia puolitoistakerroksisia pientaloja, joissa oli koristeelliset päätyparvekkeet ja terassit.

Puurunkoisissakin taloissa tiiliverhoukset yleistyivät. Tasakattoisista taloista katosivat räystäät. Niiden tilalle rakennettiin korkeita laudoitettuja otsia. Pelkistetty arkkitehtuuri poisti kuistit, joten ulko-oven suojana saattoi olla vain lippa tai pieni syvennys.

1970-luvulla maanvarainen betonilaatta oli edelleen yleisin perustamistapa. Betonilaatta eristettiin jo alapuolelta.

Tutustu kuinka 1970-luvulla tyypillisesti rakennettiin:

Katto
Ikkunat ja ovet
Lämmitys
Lämmöneristys
Väliseinärakenteet
Vesi  ja viemäröinti
Perustukset ja julkisivu

 1970-luvun omakotitalo

  • Runko: Puuta tai tiiltä. Eristeenä seinässä tuulensuoja ja eristevillaa noin 150 mm, höyrynsulku.
  • Sisäverhouksena on yleensä lastulevy. Märkätilojen kevyissä seinissä käytettiin bituliittilevyä tai vaneria.
  • Yläpohja: Yläpohjan eristeenä ennen energiakriisiä 150-200 mm, myöhemmin 200-250 mm eristevillaa.
  • Julkisivu: Tiiliverhous tai rappaus.
  • Ikkunat: Ensin kaksi-, sitten kolmiosaiset.
  • Ilmanvaihto: Painovoimainen tai koneellinen poisto.
  • Lämmitys: Öljy- tai puukattila, suorasähkö

Vuosikymmenen alussa otettiin käyttöön höyrynsulku estämään kosteuden pääsyä rakennuksen sisäpuolelta seinärakenteeseen. Aluksi höyrynsulku oli muovitettua paperia, myöhemmin muovia. Sisäseinät rakennettiin lastulevystä. Niiden liimojen formaldehydi aiheutti aikanaan allergisia reaktioita, mutta alkuperäisistä lastulevyistä se on jo haihtunut. Sitä voi kuitenkin vielä haihtua kosteusvaurion yhteydessä.

1970-luvun ovet ja ikkunat olivat standardimittaisia tehdastuotteita. Kaksilasisen sisään-sisään aukeavan puuikkunan tilalle energiakriisi toi kolmilasiset ikkunat. Tuuletusluukut korvautuivat ritilällisillä tuuletusluukuilla. Ulko-oviin saatiin lämpöeristys.

Vuosikymmenen alussa omakotitaloihin alettiin asentaa jo koneellista poistoilmanvaihtoa. Energiakriisi opetti rakentamaan aikaisempaa tiiviimpiä taloja ja mikäli ilmanvaihdon riittävyyttä ei osattu varmistaa, sisäilman laadussa oli pian ongelmia. Näin syntyivät parjatut pullotalot. Taloista, joissa koneellinen ilmanvaihto oli asennettuna, se saatettiin energiasäästöjen vuoksi sulkea.

1970-luvun talojen tiiliverhoillut julkisivut ovat edelleen hyvässä kunnossa, joskin puuosat, kuten ikkunat ja ovet, vaativat jo ainakin huoltoa. Ilmanvaihdon taso ei yleensä vastaa nykyisiä mukavuusvaatimuksiakaan. Höyrynsulku ei enää liene kunnossa. Useampikerroksisissa taloissa ulkoseinän höyrynsulku ei useinkaan ole yhtenäinen välipohjan kohdalla.

Energiatehokkuuden parantaminen:

Hyviä keinoja 1970-luvun omakotitalon energiatehokkuuden parantamiseksi ovat:

  • Yläpohjan lisäeristäminen, mikäli yläpohjassa on tilaa. Kattoremontin yhteydessä rakennetta voidaan korottaa. 
  • Julkisivun lisäeristäminen puujulkisivun uudistamisen yhteydessä.
  • Kivirakenteisessa talossa lisäeristys voidaan asentaa sisäpuolelle.
  • Ikkunoiden ja ovien uusiminen.
  • Ilmanvaihdon parantaminen – koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän asentaminen/uusiminen ja LTO.
  • Lämmitysjärjestelmän uudistaminen.
  • Lisälämmitysjärjestelmän, esimerkiksi ilmalämpöpumpun tai varaavan tulisijan asennus.
  • Valesokkelin korvaaminen

Muita harkittavia remontteja:

  • Katon uusiminen.
  • Hulevesijärjestelmän uudistaminen/rakentaminen.
  • Haja-alueella jätevesijärjestelmän uudistaminen.
  • Salaojien uusiminen/rakentaminen.
  • Kellarikerroksen/perustusten eristäminen rinneratkaisutalossa.
  • Riskialueilla radonremontti.

 

Korjausopas kaikille vuosikymmenille

{{item.Text}} {{item.Text}}

{{item.Description}}

{{item.AdditionalLink.Text}}