Kodin energiapihit lämpöpumput

Kodin energiapihit lämpöpumput

Lämpöpumput laskevat niin uuden kuin vanhankin omakotitalon energiakustannuksia. Mitä suurempi talon energiankulutus on, sitä suuremmat säästöt lämpöpumpuilla voidaan saavuttaa.

Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen tilastojen mukaan Suomessa on jo yli 600 000 lämpöpumppua (2013). Eikä ihme. Toimintavarmat, helppokäyttöiset ja energiaa säästävät lämpöpumput soveltuvat mainiosti niin uusiin kuin vanhempiinkin taloihin.

Uuden lämmitysjärjestelmän asentaminen saneerauskohteeseen on tarvittavien purku-, asennus- ja muutostöiden vuoksi kalliimpaa kuin uudiskohteeseen. Lämmitysjärjestelmän hyödyt kuitenkin korostuvat vanhoissa ja suurissa taloissa, joiden rakenteet läpäisevät uusia ja energiatehokkaita taloja enemmän lämpöä. Lämpöpumpun avulla energialasku pienenee merkittävästi ja asumismukavuus kohenee.

Lämpöpumpputekniikan energiatehokkuus perustuu siihen, että pumput pystyvät keräämään maassa, vedessä ja ilmassa olevaa ilmaista energiaa rakennuksen ja käyttöveden lämmittämiseen. Energiayhtiöltä ostettava sähkö kuluu lähinnä lämpöpumppujen toimintaan. Sähköllä voidaan kuitenkin tuottaa tarvittaessa lisäenergiaa kovimpien kulutusjaksojen aikana.

Lämpöpumppujen energiatehokkuutta voidaan tarkastella lämmityskauden lämpökertoimen eli SCOPin (Seasonal Coefficient of Performance) avulla. Se kertoo millainen lämpöpumpun keskimääräinen hyötysuhde on tietynlaisissa ilmasto-olosuhteissa vuoden tarkastelujaksolla. Esimerkiksi SCOP 3 tarkoittaa sitä, että lämpöpumppu pystyy tuottamaan tietyissä ilmasto-olosuhteissa, yhdellä kilowattitunnilla sähköenergiaa keskimäärin kolme kilowattituntia lämmitysenergiaa.

Kaikissa pumpputyypeissä järjestelmän oikea mitoitus on edellytys energiatehokkuudelle. Kun järjestelmä on suunniteltu ja asennettu ammattitaitoisesti, se on käytössä varmatoiminen, helppokäyttöinen ja energiatehokas.

Maalämpöpumput ovat tehokkaita

Maalämpöpumpun avulla maaperään varastoitunut lämpöenergia voidaan ohjata talon ja käyttöveden lämmittämiseen. Maalämpö kerätään maalämpökaivolla tai pintamaahan asennetulla keruuputkistolla. Putkistossa kiertävä jäätymätön neste kuljettaa maalämmön pumppuun, josta se siirtyy vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään ja käyttöveteen.

Maalämpö soveltuu hyvin talon päälämmitysmuodoksi, sillä se tuottaa lämpöä tasaisesti vuoden ympäri. Tällä hetkellä maalämpö onkin kaikista energiatehokkain lämmitysmuoto. Kaivon porauskustannusten vuoksi järjestelmän hankintahinta (15 000–20 000 euroa) nousee muita lämpöpumpputyyppejä korkeammaksi. Talon lämmityskustannukset alenevat maalämmön myötä kuitenkin niin merkittävästi, että investointi maksaa itsensä takaisin 7–10 vuodessa. Maalämmön investoinnin kuluista 40 prosenttia koostuu lämpökaivon porauksesta ja laiteasennuksista. Työstä voi hakea kotitalousvähennystä.

Maalämpö toimii parhaiten vesikiertoisen lattialämmityksen parina. Maalämpö on erityisen hyvä valinta suuriin ja paljon lämmitysenergiaa tarvitseviin taloihin. Lämpökaivon avulla voidaan toteuttaa myös talon viilennys energiatehokkaasti.

Lämpökaivon poraukseen tarvitaan kunnan toimenpidelupa ja pohjavesialueilla myös vesilain mukainen lupa aluehallintovirastolta.

Ilma-vesilämpöpumput passaavat pieniin rakennuksiin

Ilma-vesilämpöpumput soveltuvat parhaiten pieniin ja rakenteiltaan energiapiheihin taloihin. Niiden toimintaperiaate muistuttaa maalämpöpumppua. Lämpöä ei kuitenkaan kerätä maaperästä vaan ulkoilmasta talon seinustalle asennetun ulkoyksikön avulla. Järjestelmän hankintakustannukset ovat noin kolmanneksen maalämpöä edullisemmat, noin 7000–12 000 euroa.

Ilma-vesilämpöpumppua voidaan käyttää päälämmönlähteenä maalämmön tavoin. Valittavana on malleja, joihin on integroitu vesivaraaja käyttöveden lämmittämistä varten. Ilma-vesilämpöpumppuihin voidaan liittää myös erillinen vesivaraaja.

Energiatehokkuudessa ilma-vesilämpöpumppu ei yllä aivan maalämmön tasolle, sillä kovilla pakkasilla pumpun kyky tuottaa lämpöä heikkenee. Parhaimmat pumput pystyvät kuitenkin tuottamaan lämpöä hyvällä hyötysuhteella yli -20 asteen lämpötilassa. Kovimmilla pakkasilla lämmöntuotantoon voidaan käyttää myös sähköä.

Haluttaessa vanha, hyväkuntoinen lämmitysjärjestelmä, esimerkiksi öljylämmitys, voidaan jättää ilma-vesilämpöpumpun rinnalle. Tällöin öljyllä voidaan lämmittää käyttövesi ja tuottaa lämpöenergiaa rakennuksen lämmittämiseen kovimmilla pakkasilla. Muilta osin lämmityksen hoitaa ilma-vesilämpöpumppu.
Osaan ilma-vesilämpöpumpuista voidaan liittää konvektiopatterit tai puhaltimet, jolloin ilma-lämpöpumpulla voidaan myös viilentää rakennusta. Viilennys on saatavissa esimerkiksi Jäspin Tehowatti Air -malleihin.

Ilmalämpöpumput

Ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö kerää ilmasta lämpöä samalla tavoin kuin ilma-vesilämpöpumppukin, mutta luovuttaa lämmön veden sijasta sisäilmaan. Ilmalämpöpumput sopivat siis energiansäästäjiksi myös suoralla sähkölämmityksellä lämpiäviin koteihin, autotalleihin ja vapaa-ajanasuntoihin. Ilmalämpöpumput sopivat mainiosti myös kodin viilentämiseen ja yhä useammin laite ostetaankin juuri kuumia kesiä vilvoittamaan.

Ilmalämpöpumppu on muihin lämpöpumppuihin nähden edullinen hankinta, jonka takaisinmaksuaika on yleensä lyhyt. Esimerkiksi Panasonicin ja Samsungin laitteita saa asennettuna 1500–2500 eurolla. Kodin päälämmitysmuodoksi ilmalämpöpumppu ei kuitenkaan sovellu. Yksi pumppu ja sisäyksikkö ei pysty lämmittämään kovin suurta tilaa ja kovilla pakkasilla pumpun hyötysuhde laskee varsin alhaiseksi.
Viime vuosina ilmalämpöpumppujen tekniikka on kehittynyt merkittävästi. Laitteista on tullut hiljaisempia ja eivätkä ne enää juurikaan aiheuta vedon tunnetta.

Poistoilmalämpöpumput

Poistoilmalämpöpumppu ottaa lämmitysenergiaa talosta poistettavasta sisäilmasta ja siirtää lämmön tuloilmaan, käyttöveteen tai vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Pumppua voidaan käyttää myös sisäilman viilentämiseen. Kun taloon hankitaan poistoilmalämpöpumppu, erillistä ilmanvaihtokonetta ei tarvita.

Poistoilmalämpöpumppu pystyy tuottamaan lämpöä vakioteholla vuoden ympäri, mutta maalämpöpumpun ja ilma-vesilämpöpumpun energiatehokkuuteen se ei yllä. Pumpun energiatehokkuus riippuu siitä, kuinka tehokkaasti laite pystyy poistoilman lämmön hyödyntämään. Parhaatkaan pumput eivät tuota kaikkea talon tarvitsemaa lämmitysenergiaa. Kylmimpinä talvipäivinä osa lämmitysenergiasta joudutaan tuottamaan sähköllä. Motivan arvion mukaan poistoilmalämpöpumppu kuluttaa noin 40 prosenttia vähemmän ostoenergiaa kuin suora sähkölämmitys.

Poistoilmalämpöpumppu soveltuu parhaiten rakenteiltaan energiatehokkaisiin uudiskohteisiin, kuten passiivitaloihin. Pumppu on helpohkoa asentaa uuteen taloon ja sen hankintakustannukset jäävätkin 6000–13 000 euroon. Saneerauskohteisiin pumpun asentaminen on hankalaa.

Mikä lämmitysmuoto olisi paras sinun taloosi? Vertaile lämmitysmuotoja Motivan laskurilla.  
http://lammitysvertailu.eneuvonta.fi/


Asiantuntijoina: Mika Sundell, Rautakesko ja Motivan verkkosivut

 
Teksti: MCI Press / Tuomas Lehtonen