Vapaa-ajan asunnon lämmittäminen – syys ja talviasuminen

Vapaa-ajan asunnon lämmittäminen – syys ja talviasuminen

Syksyn tullen vapaa-ajan asunnon lämmittäminen alkaa olla perusjuttu mökille mentäessä. Monelle ongelmia tuottaa mökin hidas lämpeneminen viikonloppukäyttöä ajatellen. Perjantai-iltana on tupa kylmänä kun päästään paikalle, eikä lämpötila tahdo nousta mukavuuslukemiin ennen kuin on hiivittävä yöpuulle.

Vapaa-ajan asunnon käyttötarkoitus ratkaisee myös lämmitysjärjestelmävalinnat. Oikeilla ratkaisuilla syys- ja talvikäyttökin on mukavaa, eikä hitaan lämpenemisen kanssa tarvitse tuskailla.

Nykyisin mökkiä halutaan yhä useammin käyttää talviaikana, joten pienenkin rakennuksen käyttömukavuus edellyttää yleensä lämmöneristyksen lisäämistä. Uudemmissakin rakennuksissa on usein lämmöneristävyyden lisäämistarvetta etenkin yläpohjissa ja hirsiseinissä. Monia rakenteita voidaan korjata melko helposti ja edullisesti. Sinällään vanhan ja heikosti lämmöneristetyn mökin kyllä saa lämpimäksi tilapäistä käyttöä varten, mutta silloin on syytä varautua suureen energiankulutukseen ja varsinkin ostoenergiaa käytettäessä myös kustannuksiin. Tehokkaasti lämmöneristettyjen uusien mökkien helpottaa lämpenemistä ja ennen kaikkea vähentää merkittävästi energiankulutusta talvikauden aikana.

Jos rakennus on säännöllisessä käytössä viikoittain, voi hyvin lämmöneristetyssä rakennuksessa pitää 10-15 asteen peruslämpöä päällä jatkuvasti, jolloin lämmittäminenkin asumislämpöön sujuu kohtuullisen nopeasti verrattuna täysin kylmillään olevaan mökkiin. Tämä tietenkin edellyttää, että mökki on liitetty sähköverkkoon. Sähköpatterit ovat edullisia ja niitä voi sijoittaa mökin kaikkiin tiloihin, ja märkätiloissa on suositeltavaa käyttää lattialämmitystä, jos rakenneratkaisu sen mahdollistaa.

Seuraavassa muutamia vinkkejä sähköverkon ulkopuolella sijaitsevien mökkien syys- ja talvikäyttöön.

Pidä kosteus ulkopuolella

Talviaikana mökin ilmanvaihto on tärkeä, jotta rakenteet ja varusteet pysyvät kuivina. Sisälämpötila seuraa pienellä viiveellä ulkolämpötilan muutoksia. Tässä tilanteessa rakenteet ja sisällä olevat kalusteet ja esim. vuodevaatteet keräävät kosteutta. Varmista siis, että mökin seinissä on muutama tuuletusventtiili ja ilmanvaihtohormi on myös nuohottu ja ilma pääsee kiertämään painovoimaisesti. Piipun päässä on syytä olla piipunhattu, joka estää hurmia tukkeutumasta lumisateiden vuoksi. Myös aurinkokennolla toimiva tuuletin voi merkittävästi parantaa ilman kiertoa.

Tulisijalla nopeasti lämpimäksi

Nopeaksi alkulämmittäjäksi sopii kevyt kamiina-tyyppinen tulisija tai valurautakannellinen liesi, joka palvelee myös ruoan laitossa. Kevytrakenteisessa kiertoilmatakassa tai liedessä lämpö alkaa levitä heti sytyttämisen jälkeen ja niiden lämmitysteho voi olla moninkertainen varaavaan takkaan verrattuna. Esim. 10-20 kW teholla tilat saa nopeasti lämpimäksi. Alkulämmittäminen toki edellyttää, että klapeja pitää lisätä pesään säännöllisesti ja mökin koosta riippuen ainakin muutamia tunteja. Yleensä kamiina- tai hellatyyppisissä tulisijoissa voi huoletta polttaa useita pesällisiä puuta ilman pelkoa tulisijan ylikuumenemisesta ja vaurioitumisesta. Toki aina pitää muistaa, että pitkän kylmän jakson jälkeen olisi hyvä edetä lämmittämisessä hieman varoen, jotta muuratun piipun hormisen lämpötila ehtii hieman tasaantua. Oikein nopea lämmittäminen saattaa aiheuttaa muurattuihin rakenteisiin halkeamia. Hyvä tapa onkin laittaa ensin alituspesällinen palamaan ja pitää sen jälkeen joko pieni tauko tai lisätä seuraavan tunnin aikana vain muutama klapi kerrallaan niin, että tuli pesässä säilyy. Sen jälkeen voi sitten lämmittää täysillä pesällisillä.

Kaasu- ja valopetrolilämmittimet

Mökin alkulämmityksessä voi käyttää myös kevyitä, siirrettäviä kaasu- ja valopetrolilämmittimiä. Lämmittimet luovuttavat lämpöä tehokkaasti ja nopeuttavat lämpenemistä. Lämmittimet voivat toimia ns. katalyyttipaneelilla tai infrapunasäteilijällä, jolloin lämpö siirtyy tehokkaasti rakennuksessa ja lämmittää laajalta alalta. Siirrettävät lämmittimet ovat edullisia ja helppokäyttöisiä ja siksi erittäin suositeltavia juuri vapaa-ajan asunnon alku- ja lisälämmittämiseen.

Varaava tulisija täydentää kamiinaa tai hellaa

Hyvä yhdistelmä on esimerkiksi valurautainen liesi ja varaava takka. Hyvä varaava uuni lämmittää yhdellä vuorokautisella lämmityksellä tasaisesti noin 1  2 KW/h teholla, joka riittää hyvin pienehkön hyvin eristetyn mökin lämmityslaitteeksi kovallakin pakkasella. Usein riittää, että uuni lämmitetään aamulla tai illalla ja se pitää lämpötilan mukavissa lukemissa koko vuorokauden. Joskus kovilla pakkasilla voidaan uunia lämmittää kaksi kertaa vuorokaudessa. Mutta teho on sen verran pieni, että lämpeneminen on hidasta, jos varaava tulisija on ainoa lämmönlähde. Ja lisäksi varaavan tulisijan pinnan lämpenemiseen voi mennä uunityypistä riippuen jopa muutamia tunteja.

Kannattaa pyrkiä tulisijan säännölliseen jatkuvaan käyttöön. Varaava tulisija painaa 1000 – 4000 kg., joten se vaatii erillisen tukevan perustuksen. Varaava tulisija muurataan tiilistä tai kootaan uunivalmistajan elementeistä. Uunin hinnat vaihtelevat 3000-6000 euron välillä. Valurautakannellinen liesi tai kevyt takka luovuttaa nopeasti lisälämpöä ja vaihtaa huonetilan ilmaa, joten se voi olla erinomainen hankinta vapaa-ajan asunnolle varaavan tulisijan rinnalla.

Mikäli tulisijaa käytetään nopeana lämpötilan kohottajana ja tunnelman luojana, voi kevytrakenteinen kiertoilmatakka tarjota parhaan vaihtoehdon. Kevyet tulisijat lämmittävät tehokkaimmin tulen polttovaiheessa ja lisäksi pieni varauskyky luovuttaa jonkin verran jälkilämpöäkin. Paloaikaa voidaan tehokkaasti säädellä paloilmaventtiilien avulla. Kevytrakenteiset tulisijat painavat noin 200 – 450 kg ja maksavat noin 1500 – 3500 euroa. Nämä tulisijat eivät vaadi erillistä perustusta, joten jälkiasennus esimerkiksi kevytrakenteiseen metallihormin on nopea ja helppo.

Vanhan avotakan käyttö

Takkasydämen avulla voidaan vanhan avotakan energiatehokkuutta parantaa ratkaisevasti. Asentaminen on yleensä mahdollista jos takan tulipesä ja suuaukko muodostavat riittävän suuren tilan. Avotakkaan jälkiasennettavia takkasydämiä on useampia malleja.

Yleisimmät mallit lämmittävät kiertoilmaa, joka johdetaan ilmankiertojärjestelmällä tulipesän alareunasta palotilaan ja edelleen tulisijan yläosasta lämmittämään huoneilmaa. Takkasydämissä poltetaan yleensä perinteisesti klapeja, mutta myös pellettiä polttavia malleja on tuotannossa. Hintataso lähtee klapia polttavien takkasydämien 1000 euron tasosta.

Tarkat tiedot erilaisten valmiiden tulisijojen ja piippujen ominaisuuksista saat lähimmästä Rautia kaupasta. Saat myös yksilöidyn tarjouksen materiaalipaketeista, mikäli haluat itse toimia muurarimestarina.

Mökki lämpimäksi! Tutustu näihin lämmittäjiin: