Useimmin kysytyt kysymykset

Useimmin kysytyt kysymykset

Löytyisikö näistä sopiva vastaus sinua askarruttaviin kysymyksiin? Jos ei, niin lähetä oma kysymyksesi lomakkeella tai soita puh. 0207 312 311, palvelemme arkisin 8-16. 

Soittajalle puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + lankaverkon puhelimesta soitettaessa 7,02 snt/min ja matkapuhelinverkosta soitettaessa 17,17 snt/min.


Kysymys 1:
Olemme harkinneet Grillikodan tai huvimajan rakentamista. Millaiseen lupamenettelyyn olisi syytä varautua.

Vastaus

Paikkakunnan rakennusjärjestys ja kaavamääräykset kertovat lupamenettelystä ja mitä pitää ottaa huomioon grillikodan tai huvimajan rakentamisessa. Mikäli rakennelma varustetaan tulisijalla ja hormilla, vaaditaan yleensä aina viranomaislupa. Tulisijan lisäys myöhemmässäkin vaiheessa aiheuttaa aina lupakäsittelyn tarpeen. Lupahakemuksen liitteeksi laaditaan asemapiirros, julkisivupiirrokset ja pohjapiirros, jossa esitetään tulisijan tyyppi, paikka ja suojaetäisyydet. Lisäksi tarvitaan tiedot savuhormin tyypistä, sekä hyväksyntäpäätökset. Huvimajan rakentamista voidaan saman kunnan alueellakin säädellä eri tavoin riippuen alueen kaavamuodosta ja huvimajan pinta-alsta. Rakentamista koskevia lakeja ja määräyksiä on kuitenkin aina noudatettava, vaikka varsinaista lupamenettelyä ei tarvittaisikaan. Siksi suosittelisinkin yhteydenottoa paikkakuntasi rakennustarkastajalle, jotta rakennuspaikkaa koskevat määräykset varmistuvat.


Kysymys 2:
Olemme suunnittelemassa paritalomme puolikkaaseen terassilaajennusta. ulko-oleskelumahdollisuuksia. Haluamme kuitenkin varmistaa mahdolliesti tarvittavan lupamenettelyn, jotta vältytään jälkiselvittelyiltä.

Vastaus

Kattamattoman pienehkön terassin saa pihalle rakentaa ilman viranomaislupaa.
Mikäli terassi on katettu, vaaditaan yleensä myös viranomaislupa. Samoin katetun terassin lasittaminen kuuluu yleensä viranomaismenettelyn piiriin. Kiinteät seinärakenteet voivat kasvattaa rakennusoikeuteen vaikuttavaa kokonaiskerrosalaa, jolloin rakentaminen vaatii aina rakennuslupamenettelyä. Näissä vaihtoehdoissa asia on hyvä tarkastaa aina kunnan sivuilta löytyvästä rakennusjärjestyksestä. Mikäli vastaus jää epävarmaksi, niin varmistus kunnan rakennusvalvonnan neuvontapalvelusta on aina paikallaan.
Mikäli kyseessä on taloyhtiö, tarvitaan aina lupa taloyhtiöltä. Yhtiön kanssa sovitaan myös kuinka hoidetaan suostumukset naapurihuoneistojen ja rajanaapurien kanssa. Mikäli tarvitaan rakennuslupa, valtuuttaa yhtiö yleensä osakkaan hoitamaan myös tämän prosessin.


Kysymys 3:
Saako tynnyrisaunan tai pienen saunan (pyörillä), jonka voi helposti siirtää, laittaa kaavoittamattomalle vapaa-ajantontille mökkiremontin ajaksi ilman rakennuslupaa? Entä tarvitaanko pysyvälle liiterille/ aitalle/ rakennuslupaa?

Vastaus

Siirrettävän saunan osalta kunnilla on erilaisia käytäntöjä. Yleensä jos sauna on riittävän kaukana rannasta (mainittu rakennusjärjestyksessä esim. 25 metriä vesirajasta) ja riittävän etäällä naapurirakennuksista sekä mahdolliset jätevesiasiat on hoidossa (ei valumia vesistöön), ei varsinaista rakennuslupaa tarvita mutta yhteydenotto rakennusvalvontaan ja mahdollinen naapurin suostumus kannattaa hoitaa. Tilanne on kuitenkin toinen, mikäli sauna on ilmeisimmin ajateltu pidettäväksi tontilla pidemmän aikaa. silloin ei saunan alla olevat pyörät lievennä lupatarvetta, vaan pientäkin rakennusta käsitellään ikään kuin pysyväksi tarkoitettuna.

Yleensä jokaista kiinteistöä, tilaa tai rakennuspaikkaa koskee joku kaava, esimerkiksi yleiskaava, rakennuskaava, rantakaava tai asemakaava. Lisäksi rakentamista säätelee kunnallinen rakennusjärjestys joka on jokaisessa kunnassa ja kaava-alueellakin omanlaisensa. Rakennusjärjestyksessä tai kaavamääräyksissä määritellään kuinka monta ja millaista ns. pientä lisärakennusta varsinaisen asuinrakennuksen yhteydessä voi tontillasi olla. Pienet liiterit ja katokset eivät yleensä vaadi rakennuslupaa, mutta toimenpidelupa tai rakennusilmoitus kuntaan yleensä vaaditaan sekä ilmoitus naapurille. Nämäkin rakennukset pitää kuitenkin rakentaa rakennusmääräysten mukaisille etäisyyksille toisista rakennuksista ja rajoista sekä riittävän kauas mahdollisesta vesirajasta.


Kysymys 4:
Meillä on pieni harjakattoinen omakotitalo, jonka vesikaton alla olisi hyvä tila pienelle parvilaajennukselle. Vaaditaanko rakennuslupaa jos tilan muuttaisi lämpimäksi parvitilaksi? Entä olisiko kevyempänä vaihtoehtona eristämätön kesähuone / käyttöullakko turvallisempi toteuttaa ilman viranomaislupaa.

Vastaus

Sellaisena perusohjeena rakennusluvan tarpeelle on, että aina kun jonkin tilan tai koko rakennuksen käyttötarkoitus muuttuu, on tarpeen olla yhteydessä rakennusvalvontaviranomaiseen, ja selvittää minkälaisella lupamenettelyllä työ on toteutettavissa. Esimerkiksi sellainen muutos, jossa ei varsinaisesti pureta mitään seinä tai muuteta huonejakoja millään lailla, mutta asuinhuonetilaan tehdään vaikkapa pesuhuone. Silloin tilan käyttötarkoitus muttuu, ja ensimmäisenä on syytä käydä selvittämässä rakennustarkastajalta minkälainen lupamenettely omassa kunnassa on tässä tapauksessa tarpeen. Saman tyyppinen on tilanne vaikka silloin jos joidenkin olemassa olevien huonetilojen väliseinä puretaan ja syntyy isompi huonetila. Vaikka väliseinä olisi ns. kevyt väliseinä, on periaatteessa sen purkaminen tilojen käyttötarkoituksen muutos, ja oman kunnan rakennustarkastajalta on syytä selvittää minkälaisella menettelyllä muutos voidaan hoitaa. Yleensä näissä riittää kevyt ilmoitusmenettely.

Jos viranomaislupia ei ole hoidettu kuntoon, voi näistä muutoksista tulla melko ikäviä yllätyksiä esimerkiksi siinä vaiheessa kun kiinteistöä ollaan myymässä. Monikaan ostaja ei uskalla ottaa riskiä siitä, että rakennukseen on tehty muutoksia ilman rakennusviranomaisten hyväksyntää. Tällaisissa tilantessa voi joskus tulla vastaan myös se, että tilan käyttötarkoituksen muutos johtaa kiinteistön rakennusoikeuden ylitykseen. Tällöin voi tulla ääritilanteessa vastaan se, että tila on palautettava alkuperäisiin käyttöönsä. Myös mahdollisissa vahinkotilantessa saattaa vakuutusyhtiö olla kiinnostunut miksi korvausta haetaan sellaisen tilan vahinkoon, jota ei ole suunnitelmien mukaan olemassa. Eli aina kun muutoksia harkitsee, on hyvä aloittaa keskustelut rakennustarkastajan kanssa.


Kysymys 5:
Meillä on omakotitalo asemakaavoitetulla alueella, jossa kaikilla tonteilla ei ole raja-aitoja. Haluaisimme säilyttää omalta osaltamme alueen ilman raja-aitoja. Toinen naapurimme puolestaan on ilmoittanut korottavansa piha-aluettaan puolella metrillä, jolloin oma pihamme jää ikään kuin montuun. Saako naapurimma tehdä tällaisia muutoksia tehdä ilman suostumustamme.

Vastaus

Keskelle rajalinjaa ei aitaa saa rakentaa, jollei jotakin aluetta koskevassa kaavassa tai rakennusjärjestyksessä ole erikseen näin määrätty. Ilman naapurilupaa rakennettavalle aidalle on yleensä kunnan rakennusjärjestyksessä määrätty enimmäiskorkeus, joka useimmiten on 1,2 m. Lisäksi etäisyyttä rajaan pitää olla niin paljon, että aita on huollettavissa rajalinjan omalta puolelta. Tämäkin etäisyys on voitu määrätä kunnan rakennusjärjestyksessä, joka yleensä löytyy kunnan rakennusjärjestyksestä. Piha-aluetta ei myöskään saa korottaa lain mukaan siten, että pintavesien ohjautuminen muuttuu ja tämä saattaa aiheuttaa lisääntyviä valumia naapuritontille. Rajalle ei myöskään saa tehdä merkittävää korotuspengerrystä ilman naapurin lupaa.
Käytännöt varmistuvat tiedustelemalla kunnan rakennusvalvonnasta. Usein käytäntö on sellainen, että rajalle ei saa ilman naapurin lupaa tehdä 40 cm korkeampaa pengerrystä. Siinäkin tapauksessa rakennusvalvontaan on toimitettava pintavesisuunnitelma sekä ainakin ilmoitusmenettely. Korkeampaan pengerrykseen on viranomaismenettelyn lisäksi pyydettävä naapurin lupa tai pengerrys on tehtävä korkeusmittansa verran omalle puolelle.