Hyvä ja energiatehokas sisäilma

Hyvä ja energiatehokas sisäilma

Oikein ja energiatehokkaasti toimiva ilmanvaihto parantaa asumismukavuutta ja takaa terveellisen sisäilman. Ilmanvaihtojärjestelmällä on tärkeä tehtävä: se poistaa ilmasta asumisesta syntyvät epäpuhtaudet ja tuo tilalle suodatettua ja esilämmitettyä ulkoilmaa.

Energiatehokkaan kodin ratkaisut:

  • Vaihda ilmanvaihtokoneen suodattimet säännöllisesti
  • Säädä ilmanvaihdon tehoa rakennuksen käyttörytmin mukaan
  • Huolehdi poistoilman lämmön talteenotosta ja säästät energiaa jopa 30 %
  • Tehokas lämmön talteenotto vähentää myös viileän, vedolta tuntuvan korvausilman tarvetta

Oikea mitoitus

Tehokas ja huomiota herättämättä toimiva ilmanvaihto on yksi hyvän talon keskeisistä ominaisuuksista ja sisäilman laadun tärkein tekijä. Valittu ilmanvaihtomenetelmä vaikuttaa ratkaisevasti rakennuksen asumisviihtyvyyteen ja energiankulutukseen. LVI-suunnittelija varmistaa, että se on talon kokoon ja asukkaiden tarpeisiin nähden riittävä. Oleskelutilojen ilman tulee vaihtua kerran kahdessa tunnissa. Ilmanvaihto on mitoitettava tarpeeksi suureksi eikä ilmanvaihtokanavien ja -koneiden koosta pidä tinkiä. Energiaa säästetään liittämällä järjestelmään lämmön talteenotto.

Ilmanvaihtojärjestelmän oikea mitoitus ja laitteiston valinta ovat erityisen tärkeitä matalaenergia- ja passiivitaloissa. Niihin on valittava laite, joka on suunniteltu toimimaan nimenomaan matalaenergiarakennuksessa. Jos talossa on tulisija tai useampia, ilmanvaihtolaitteiston tulee tulisijaa sytytettäessä pystyä mukautumaan tilanteeseen ja muuttamaan painetasapainoa talon sisällä.

Ilmanvaihtojärjestelmä uuteen taloon

Useimpiin uusiin omakotitaloihin asennetaan koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä, jossa on lämmöntalteentto. Tuloilma otetaan sisään omalla puhaltimellaan ja levitetään huonetiloihin erillisen kanaviston kautta. Kojeeseen kuuluvat tulo- ja poistoilmapuhaltimet, lämmöntalteenotto, suodattimet sekä yleensä myös tuloilman lämmitin. Järjestelmään voidaan liittää haluttaessa myös kesäaikainen jäähdytys. Joissain tapauksissa järjestelmää voi ajastaa ja ohjata myös etänä.

Ilmanvaihtokoneen ja tuloilmaventtiilien suodattimilla on suuri merkitys kodin sisäilman puhtauteen. Ilmanvaihtokoneiden suodatus on yleensä kaksiosainen. Karkeasuodattimella suodatetaan suurimmat ilman epäpuhtaudet jo ennen kuin ne joutuvat laitteeseen. Laitteen hienosuodatin puhdistaa myös haitallisia pienhiukkasia.

Passiivitaloa voidaan lämmittää ilmanvaihtolämmityksellä, joka tuo lämmön huonetiloihin ilmanvaihdon tuloilman avulla. Laitteiden lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteet ovat parhaimmillaan yli 75 prosenttia.

Vanhan talon ilmanvaihto kuntoon

Vanhan rakennuksen kunnostamisen yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota toimivan ilmanvaihdon suunnitteluun.

Viime vuosisadan alkupuolella rakennetuissa taloissa ei ollut varsinaista ilmanvaihtoa. Jos ikkunat ja ovet olivat kiinni, korvausilmaa saatiin erilaisten rakojen kautta. Tiiviiksi kuunnostettu vanha rakennus ei enää kierrätä ilmaa normaalilla tavalla, asumismukavuus laskee ja kosteusvaurioiden riski kasvaa. Suunnitteluvaiheessa kannattaa keskustella iv-suunnittelijan ja hyvin vanhojen talojen kohdalla myös perinnerakentamisen asiantuntijan kanssa. Julkisivuremontin yhteydessä taloon asennetaan ainakin raitisilmaventtiilit.

Tietyissä sääoloissa hyvin lämpöä eristävien ikkunoiden ulkopintaan saattaa tiivistyä kosteutta. Hyvin lämpöä eristävän ikkunan läpi ei tule sisätiloista riittävästi sisätiloista hukkalämpöä, joka voisi estää uloimman lasin alijäähtymisen. Ikkunavalmistajat ovat kehittäneet tähän ongelmaan ratkaisuja esimerkiksi erilaisilla ulkolasien pinnoitteilla.

–1970-luku
Aina 1970-luvulle saakka pientaloissa yleisin ilmanvaihtotapa oli painovoimainen ilmanvaihto. Se perustuu lämpötilan ja tuulen aiheuttamiin paine-eroihin sisä- ja ulkoilman välillä. Ilmanvaihdon ilmavirrat vaihtelevat kuitenkin sääolosuhteiden mukaan: kylmällä säällä ilmanvaihto on suurimmillaan ja lämpimällä säällä usein riittämätön. Ruoanlaitto vaatii usein erillisen ja suoran poistoilmaratkaisun.

Kunnostamattomissa taloissa korvaavaa ilmaa tulee usein hatarien rakenteiden läpi. Kun rakennuksen tiiveyttä parannetaan ja esimerkiksi asennetaan uudet ikkunat, korvausilmaa ei ehkä enää saada riittävästi. Kunnostusvaiheessa ilmanvaihto on suunniteltava uudestaan. Uusissa ikkunoissa voi olla tuloilmakanavat.

1970–1980-luku
Monissa tämän aikakauden taloissa on koneellinen poistoilmanvaihto. Siinä käytetty ilma poistetaan puhaltimen avulla ja korvausilma otetaan ulkoilmaventtiilien tai ikkunarakojen kautta. Ongelmana on huono energiatehokkuus ja varsinkin pakkassäässä kuiva sisäilma sekä vedontunne.

Rakenteiden tiiveyttä parannettaessa korvausilman määrä voi jäädä riittämättömäksi. Uusissa ikkunoissa voi olla tuloilmakanavat. Myös ulkoilmaventtiilien sijaintiin kannattaa kiinnittää huomiota.

1990–2000-luku
Monissa tämän aikakauden taloissa on jo koneellinen ilmanvaihto ja lämmöntalteenotto. Talossa saattaa olla myös poistoilmalämpöpumppu, joka huolehtii myös rakennuksen ilmanvaihdosta. LTO:n teho ei aina vastaa nykystandardeja, joten esimerkiksi laajemman energiaremontin yhteydessä kannattaa selvittää uusimismahdollisuudet. Suodattimet ja kanavat puhtaaksi

Paraskaan koneellinen ilmanvaihto ei toimi hyvin, mikäli sen säädöt eivät ole kunnossa, suodatinta ei vaihdeta tai kanavistoa puhdisteta säännöllisesti. Ilmanvaihtolaitteiston suodattimet on tarkistettava ja vaihdettava säännöllisesti.

Kaupunkialueilla sopiva vaihtoväli on yleensä 3-6 kuukautta. Poistoventtiilit tulee puhdistaa normaalien suursiivousten yhteydessä. Poistokanaviston puhdistuksen voivat suorittaa esimerkiksi nuohoojat.

Järjestelmän likaantuminen haittaa myös ilmanvaihtolaitteiston normaalia toimintaa. Ilma kulkee huonosti likaisessa kanavistossa, rakennuksen painesuhteet muuttuvat ja lämmöntalteenoton hyötysuhde laskee.

LÄHDETIEDOT:
Lähteet: Motiva Oy, Pientalorakentamisen kehittämiskeskus ry
Teksti: Dakota Lavento
Kuvat: Valmistajat ja Shutterstock