Ovet ja ikkunat energiatehokkaassa talossa

Ovet ja ikkunat energiatehokkaassa talossa

Ikkunat ovat vanhan talon eniten lämpöä hukkaava osa. Uusi ikkuna tai ovi on jopa kolme kertaa vanhaa energiatehokkaampi. Energiatehokkaat ikkunat ja ovet säästävät rahaa, energiaa ja ympäristöä sekä lisäävät asumismukavuutta.

Energiatehokkaan kodin ikkuna- ja oviratkaisut:

  • Vaihda ikkunoiden ja ovien tiivisteet säännöllisesti
  • Huolehdi karmin ja seinän välin tiiviydestä
  • Valitse energiatehokkaaksi luokitellut ikkunat
  • Valitse auringon lämpöä heijastavat ikkunat ja vähennä jäähdytyksen tarvetta kesäisin

Tiivistys kuntoon

Jos ikkunanvaihto ei ole vielä edessä, ikkunat ja ulko-ovi voidaan korjata ja tiivistää uudelleen energiatehokkaaksi. Samalla parannetaan asumisviihtyvyyttä vähentämällä vedontunnetta. Vanhat eristeet kannattaa korvata esimerkiksi polyuretaanivaahdolla. Tiivistemateriaalista ja olosuhteista riippuen vaihtoväli on 1-15 vuotta.

Valitse energiatehokas ikkuna tai ovi

U-arvo kuvaa energiamäärää, joka ikkunan tai oven läpi siirtyy energianhukkana. Ikkunan auringonsäteilyn kokonaisläpäisykerroin g-arvo kertoo, kuinka hyvin ikkuna hyödyntää auringon säteilyenergiaa. Ikkunoiden energialuokitus mahdollistaa eri valmistajien ikkunoiden vertailun. Parhaan energialuokan ikkunat kuuluvat luokkaan A ja huonoimman G.

Useimmat A-luokan ikkunat ovat kolmilasisia (3K), mutta markkinoilla on myös nelilasisia energiaikkunaratkaisuja. Avattavista 3K-ikkunoista parhaat yltävät U-arvoon 0,88 ja kiinteät 0,72 W/m²K.

Kaikilla ovivalmistajilla on mallistossaan määräysten mukaisia U-arvoltaan 1,0:n oviratkaisuja, mutta myös energiatehokkaampiakin oviratkaisuja (0,7 W/m2K) löytyy.

Vähennä lämpösäteilyä

Ikkunoiden selektiivipinnoite vähentää ikkunan lasien välistä lämpösäteilyä ja parantaa ikkunan lämmöneristävyyttä. Eristyslasien välitilan eristekaasu parantaa ikkunan eristävyyttä. Välilistamateriaali on yleensä ruostumatonta terästä tai alumiinia.

Ikkunoihin on nykyisin saatavana monenlaisia, asumismukavuutta lisääviä lisävarusteita. Sälekaihtimet auttavat pitämään niin liiallista kuumuutta, valoa kuin kylmääkin loitolla.

Tietyissä sääoloissa hyvin lämpöä eristävien ikkunoiden ulkopintaan saattaa tiivistyä kosteutta. Hyvin lämpöä eristävän ikkunan läpi ei tule sisätiloista riittävästi sisätiloista hukkalämpöä, joka voisi estää uloimman lasin alijäähtymisen. Ikkunavalmistajat ovat kehittäneet tähän ongelmaan ratkaisuja esimerkiksi erilaisilla ulkolasien pinnoitteilla.

Uuden talon ikkunat ja ovet

Ikkunat ovat rakennuksen vaipan huonoiten lämpöä eristävä rakenneosa. Toisaalta niiden kautta saadaan sisään ilmaista auringon valoa ja lämpösäteilyä. Uuden talon suunnitteluvaiheessa kannattaakin kiinnittää erityistä huomiota ikkunoiden energiatehokkuuteen, kokoon ja suuntaukseen. Sopivilla räystäillä vältetään suurin osa liiallisesta paahteesta ja vähennetään asunnon jäähdytystarvetta. Ikkunoihin voidaan valita myös auringonsuojalasit tai sälekaihtimet.

Hyvin lämpöä eristävä ikkuna on yleensä myös hyvä ääneneristäjä. Erityisen meluisilla alueilla ikkunoilta voidaan edellyttää jo kaavamääräyksissä tavanomaista parempaa ääneneristyskykyä.

Energiatehokkaaseen taloon valitaan ikkunat ja ulko-ovi, joiden U-arvo on 1,0 W/m²K tai sen alle.

Vanhan talon ikkunaremontti

Hyvin valmistetun, asennetun ja huolletun ikkunan elinkaari voi olla jopa 40-50 vuotta, siksi suomalaisissa taloissa on vielä paljon hyvinkin vanhoja ikkunoita.

Ikkunat vaihtamalla vanhan talon energiatehokkuus nousee selvästi. Tavanomaisten ikkunoiden kautta häviää 15-20 prosenttia lämmöstä. Kaksilasiset ikkunat uusimalla voidaan alentaa lämmitysenergian kulutusta jopa noin 1000–2000 kWh vuodessa. Sähkölämmitystalossa tämä tarkoittaa n. 100–200 euron vuosisäästöjä. Ikkunaremontti kasvattaa myös rakennuksen jälleenmyyntiarvoa.

Ikkunaremontissa päästään vedontunteesta. Siten sisälämpötilaa voidaan ehkä laskea asteen pari, joka vähentää lämmitysenergian tarvetta noin 5-10 % lisää.

–1950-luku
Viime vuosisadan alkupuolella rakennetuissa taloissa saattoi olla yksinkertaiset ikkunat. Niitä voi olla vielä vaikkapa kesämökkikäytössä olevissa mummonmökeissä. Nämä ikkunat kannattaa ehdottomasti vaihtaa jo asumismukavuuden kannalta.

1950–60-luvut
Näissä taloissa oli tyypillisesti kaksilasiset ikkunat, jotka kuluttavat energiaa kolminkertaisesti nykyaikaisiin ikkunoihin verrattuna. Ikkunat kannattaa vaihtaa energiatehokkaisiin ja vaihdon yhteydessä kannattaa harkita myös julkisivun lisäeristystä ja ilmatiiveyden parantamista.

1970-luku
Tämän vuosikymmenen talojen ikkunat olivat jo kolmilasisia, mutta teknisesti ne eivät ole kovin pitkäikäisiä tuolloin käytettyjen materiaalien vuoksi. Ikkunat kannattaa ehdottomasti vaihtaa uusiin, varsinkin, mikäli ne ovat huonokuntoiset.

1980–1990-luvut
Nykyisin uusitaan jo 1980- ja 1990-luvun alun talojen ikkunoita. Vaihto tehdään yleensä julkisivuremontin yhteydessä, mutta myös vedon vähentämiseksi. Hyväkuntoisten ikkunoiden kunnostaminen ja tiivistäminen voi siirtää vaihtotarvetta pidemmälle.

Ilmanvaihto varmaksi

Jos talossa on painovoimainen ilmanvaihto, ikkunaremontin yhteydessä kannattaa varmistaa riittävä korvausilman saanti. Ikkunoihin voidaan asentaa ulkoilmaventtiilit, jotka huolehtivat hallitusti korvausilman saannista. Ns. tuloilmaikkunoissa korvausilma lämpenee ikkunalasien välitilassa.

Hyödynnä mittaus- ja asennuspalvelut

Ikkunoiden vaihtaminen on vaativa projekti. Vanhan talon ikkunat voivat olla hyvinkin erikokoisia, joten on varminta aina antaa myyjän tai ammattirakentajan mitata ikkunat ennen tilausta. Energiatehokas ulko-ovi on puolestaan tiivis vain, jos se on oikein asennettu.

LÄHDETIEDOT:
Lähteet: Motiva Oy, Pientalorakentamisen kehittämiskeskus ry
Teksti: Dakota Lavento
Kuvat: Valmistajat ja Shutterstock