Siirry sisältöön

Ole hyvä ja valitse kauppa nähdäksesi tuotteen hinnan.

Kaikki kaupat >>
Vertailu on tyhjä
Muistilistasi on tyhjä

 

6 askelta energiatehokkaaseen kotiin

Talon suunnitteluvaiheessa tehdään tärkeitä päätöksiä, jotka vaikuttavat rakentamisen kokonaiskustannuksiin sekä talon tuleviin käyttö- ja energiakustannuksiin koko rakennuksen elinkaaren ajan. Myös vanhan talon energiataloudellisuutta ja asumismukavuutta on mahdollista parantaa merkittävästi. Energiatehokkuus ei muodostu yksittäisestä teknisestä ratkaisusta, vaan se muodostuu huolella harkitutusta ja toteutetusta kokonaisuudesta.

 

 

 

1. Hyvä eristys on energiatehokkaan talon A ja O

Eristä oikein

 

Energiatehokkaan ja viihtyisän talon resepti on yksinkertainen: hyvä eristys, ilmatiivis rakenne ja koneellisen ilmanvaihdon tehokas lämmön talteenotto.

Muista nämä:

  • Uutta rakennettaessa eristä talo määräyksiä paremmin
  • Vanhan talon energialaskua pienennät lisäeristämällä katon, seinät tai lattian.
  • Helpoiten parannat talon energiataloutta lisäeristämällä yläpohjan
  • Varmista rakenteiden ilmatiiviys
  • Valitse juuri sinun taloosi sopiva eristystapa

 

Eristä määräyksiäkin paremmin

Määräyksiä paksumman eristyskerroksen hinta rakennusvaiheessa on varsin edullinen. Lämmöneristämisen osuus rakennuskustannuksista on vain noin viisi prosenttia. Lisäeristäminen jälkikäteen on aina hankalampaa ja kalliimpaa.

U-arvo kuvaa rakenteen läpi energianhukkana siirtyvää energiamäärää. Voimassa olevien rakentamismääräysten mukaan uuden rakennuksen rakenteiden U-arvojen enimmäismäärät ovat ulkoseinällä 0,17 W/m2K, yläpohjalla 0,09 ja maanvastaisella alapohjalla 0,16 W/m2K.

Lämmöneristekerroksen paksuus riippuu valitusta eristeestä. Uuden omakotitalon seiniin käytetään mineraalivillaa 250-300 mm ja yläpohjaan 450-500 mm. Polyuretaanieristettä tarvitaan seiniin 120 – 170 mm ja yläpohjaan 190 – 300 mm. Rossipohjaan asennetaan villaa 350-400 mm ja maanvaraiseen lattiaan polystyreeniä 200 mm.

Määräysten mukaisilla eristevahvuuksilla päästään uudistalossa jopa matalaenergiatasoon, kunhan rakenteiden tiiveydestä pidetään huolta ja ilmanvaihdon talteenotto on riittävän tehokas.

Passiivitalon ulkoseinässä on rakenteesta riippuen 150-250 mm enemmän lämmöneristettä kuin tavallisissa taloissa.

 

Paljon vaihtoehtoja eristeissä

Omakotitalojen rakennuseristeenä käytetään mineraalivilloja (lasivillaa ja vuorivillaa), puukuitueristeitä (selluloosaa), pellavakuitueristettä, sahanpurua, puukuitulevyjä, EPS- ja XPS-levjä (polystyreeniä) ja polyuretaania.

Mineraalivillaa ja puukuitueristeitä käytetään yleensä puurunkoisissa taloissa ja talopaketeissa. Polystyreeniä (EPS) tai polyuretaania (PUR) käytetään paitsi alapohja- ja routaeristeenä, myös etenkin kivitaloissa seinäeristeenä.

Harvinaisempien eristeiden käyttöä harkitsevan kannattaa ehdottomasti kääntyä perinnerakentamisen asiantuntijoiden puoleen.

 

Lisäeristäminen kannattaa

Vanhan talon eristemäärä ei vastaa nykyistä rakennusmääräysten tasoa eikä energiatehokkaan rakentamisen suosituksia. Eristeiden painuminen tai kulkeutuminen muualle on voinut jättää laajoja seinäpintoja käytännössä lähes vaille eristystä. Kylmäsiltoja on voinut syntyä myös rakennusvirheiden johdosta.

Lisäeristäminen parantaa energiatehokkuuden lisäksi asumismukavuutta ja rakenteiden toimivuutta.

Perusteellinen korjaus on suunniteltava huolella. Talon kunto tulisi ennen remontteja selvityttää ammattilaisella. Kylmävuodot paljastuvat lämpökameralla. Rakennukselle voidaan kuntotutkimuksen jälkeen laatia myös korjaussuunnitelma, jossa toimenpiteet ajoitetaan pidemmälle ajanjaksolle. Lisäeristyksen yhteydessä voidaan vaihtaa rakennuksen ikkunat ja ulko-ovet energiatehokkaiksi malleiksi, sekä uusia tai asentaa taloon lämmön talteenotolla varustettu ilmanvaihto ja lämmitysjärjestelmä.

 

Lisää eristettä rakenteisiin

Asiantuntijat suosittelevat yläpohjan mineraalivillaeristyskerroksen paksuudeksi vähintään 500 mm, joten yläpohjan lisäeristys kannattaa tehdä jo viime vuosikymmenen alkupuolella rakennetuissa taloissa. Eristys on yksinkertaisinta toteuttaa puhalluseristeellä. Vanhat, kuivat eristeet, myös puru, voidaan jättää uuden eristyskerroksen alle. Ahtaissa tiloissa yläpohjan eristystä ja tiiveyttä voidaan parantaa polyuretaanilevyeristeillä.

Ehjää julkisivua ei yleensä kannata purkaa lisäeristämisen vuoksi, mutta julkisivun lisäeristys kannattaa ehdottomasti toteuttaa julkisivuremontin yhteydessä.

Ulkoseinät voidaan lisäeristää sisältä tai ulkoa. Ulkoa päin lisäeristäminen on turvallisin ratkaisu, sillä tällöin rakenne lämpenee ja kuivuu. Jos julkisivun paksuus kasvaa yli 100 mm, ikkunat saattavat jäädä häiritsevästi rakenteen sisään. Silloin ikkunoita kannattaa siirtää tai korvata ne uusilla, energiatehokkaammilla ikkunoilla.

Esimerkiksi tiiliverhotuissa ja kivirakenteisissa taloissa lisäeristyksen toteuttaminen ulkopuolelle ei aina kannata. Silloin sisäpuolinen lisäeristäminen ohuilla, tarkoitukseen suunnitelluilla eristyslevyillä vaikka huone kerrallaan on hyvä vaihtoehto.

Alapohjan ongelmakohdat paljastuvat talvella vetona ja lattiapintojen kylmyytenä. Alapohjan eristys pitäisi tarkastaa erityisesti silloin, kun ollaan asentamassa uutta lattialämmitystä. Jos ryömintätila antaa myöten, sinne kannattaa asentaa tiivis tuulensuojalevy. Rossipohja voidaan purkaa yläpuolelta eristepaksuuden lisäämiseksi.

Alapohjan lisäeristämisen yhteydessä voidaan joutua uusimaan myös routaeristystä. Kun lämpöä ei enää vuoda talon alle, koko sokkeli- ja perustusrakenteen toimivuus on tarkistettava. Sokkelien lisäeristäminen ja tiivistäminen edellyttää maan kaivamista noin 50 cm syvyyteen ja rappausaluslevyn kiinnittämistä suoraan sokkeliin.

 

Oman talon tarpeet

Viime vuosisadan alkupuolella rakennetut, yhä asumiskäytössä olevat talot ja rintamamiestalot on yleensä tässä vaiheessa jo ainakin kertaalleen peruskorjattu ja eristystäkin on saatettu lisätä. Jos lisäeristys on tehty yli kymmenen vuotta sitten, sitä kannattaa tässä vaiheessa jo uusia, varsinkin, jos julkisivuremontti on edessä.

Aina 1950-luvulle saakka taloissa käytettiin eristeenä vaihtelevia materiaaleja. Purueristeet olivat yleisimpiä, mutta sammaltakin saattaa vielä vanhimmista taloista löytyä. Lisäeristystä tarvitaan yleensä kaikkialle.

1960-luvulla rakennetussa talossa on yläpohjan eristeenä on saattaa olla 200 mm sahanpurua ja alapohjan eristepaksuus noin 50 mm ja ulkoseinien 100 mm. Lisäeristystä tarvitaan siis kaikkialle.

1970-luvun taloissa alapohjan eristepaksuutta lisättiin hiukan ja ikkunoihin tuli kolmas lasi. Lisäeristystä tarvitaan kaikkialle.

1980-luvun taloissa yläpohjan eristekerroksen paksuus on jo noin 300 mm. Yläpohjan eristekerroksen paksuntaminen kannattaa toteuttaa vähintään 500 mm:iin saakka. Julkisivun lisäeristys kannattaa toteuttaa julkisivuremontin yhteydessä.

1990-luvun taloihin kannattaa lisätä lämmöneristyskerrosta ainakin yläpohjaan. Julkisivun lisäeristys kannattaa toteuttaa julkisivuremontin yhteydessä.

Jo 2000-luvun taloissa yläpohjan eristepaksuutta kannattaa lisätä, jos rakenteet antavat myöten.

 

2. Ovet ja ikkunat energiatehokkaassa talossa

Valitse hyvin lämpöä eristävät ikkunat ja ovet

 

Ikkunat ovat vanhan talon eniten lämpöä hukkaava osa. Uusi ikkuna tai ovi on jopa kolme kertaa vanhaa energiatehokkaampi. Energiatehokkaat ikkunat ja ovet säästävät rahaa, energiaa ja ympäristöä sekä lisäävät asumismukavuutta.

 

Energiatehokkaan kodin ikkuna- ja oviratkaisut:

  • Vaihda ikkunoiden ja ovien tiivisteet säännöllisesti
  • Huolehdi karmin ja seinän välin tiiviydestä
  • Valitse energiatehokkaaksi luokitellut ikkunat
  • Valitse auringon lämpöä heijastavat ikkunat ja vähennä jäähdytyksen tarvetta kesäisin

 

Tiivistys kuntoon

Jos ikkunanvaihto ei ole vielä edessä, ikkunat ja ulko-ovi voidaan korjata ja tiivistää uudelleen energiatehokkaaksi. Samalla parannetaan asumisviihtyvyyttä vähentämällä vedontunnetta. Vanhat eristeet kannattaa korvata esimerkiksi polyuretaanivaahdolla. Tiivistemateriaalista ja olosuhteista riippuen vaihtoväli on 1-15 vuotta.

 

Valitse energiatehokas ikkuna tai ovi

U-arvo kuvaa energiamäärää, joka ikkunan tai oven läpi siirtyy energianhukkana. Ikkunan auringonsäteilyn kokonaisläpäisykerroin g-arvo kertoo, kuinka hyvin ikkuna hyödyntää auringon säteilyenergiaa. Ikkunoiden energialuokitus mahdollistaa eri valmistajien ikkunoiden vertailun. Parhaan energialuokan ikkunat kuuluvat luokkaan A ja huonoimman G.

Useimmat A-luokan ikkunat ovat kolmilasisia (3K), mutta markkinoilla on myös nelilasisia energiaikkunaratkaisuja. Avattavista 3K-ikkunoista parhaat yltävät U-arvoon 0,88 ja kiinteät 0,72 W/m²K.

Kaikilla ovivalmistajilla on mallistossaan määräysten mukaisia U-arvoltaan 1,0:n oviratkaisuja, mutta myös energiatehokkaampiakin oviratkaisuja (0,7 W/m2K) löytyy.

 

Vähennä lämpösäteilyä

Ikkunoiden selektiivipinnoite vähentää ikkunan lasien välistä lämpösäteilyä ja parantaa ikkunan lämmöneristävyyttä. Eristyslasien välitilan eristekaasu parantaa ikkunan eristävyyttä. Välilistamateriaali on yleensä ruostumatonta terästä tai alumiinia.

Ikkunoihin on nykyisin saatavana monenlaisia, asumismukavuutta lisääviä lisävarusteita. Sälekaihtimet auttavat pitämään niin liiallista kuumuutta, valoa kuin kylmääkin loitolla.

Tietyissä sääoloissa hyvin lämpöä eristävien ikkunoiden ulkopintaan saattaa tiivistyä kosteutta. Hyvin lämpöä eristävän ikkunan läpi ei tule sisätiloista riittävästi sisätiloista hukkalämpöä, joka voisi estää uloimman lasin alijäähtymisen. Ikkunavalmistajat ovat kehittäneet tähän ongelmaan ratkaisuja esimerkiksi erilaisilla ulkolasien pinnoitteilla.

 

Uuden talon ikkunat ja ovet

Ikkunat ovat rakennuksen vaipan huonoiten lämpöä eristävä rakenneosa. Toisaalta niiden kautta saadaan sisään ilmaista auringon valoa ja lämpösäteilyä. Uuden talon suunnitteluvaiheessa kannattaakin kiinnittää erityistä huomiota ikkunoiden energiatehokkuuteen, kokoon ja suuntaukseen. Sopivilla räystäillä vältetään suurin osa liiallisesta paahteesta ja vähennetään asunnon jäähdytystarvetta. Ikkunoihin voidaan valita myös auringonsuojalasit tai sälekaihtimet.

Hyvin lämpöä eristävä ikkuna on yleensä myös hyvä ääneneristäjä. Erityisen meluisilla alueilla ikkunoilta voidaan edellyttää jo kaavamääräyksissä tavanomaista parempaa ääneneristyskykyä.

Energiatehokkaaseen taloon valitaan ikkunat ja ulko-ovi, joiden U-arvo on 1,0 W/m²K tai sen alle. Vanhan talon ikkunaremontti

Hyvin valmistetun, asennetun ja huolletun ikkunan elinkaari voi olla jopa 40-50 vuotta, siksi suomalaisissa taloissa on vielä paljon hyvinkin vanhoja ikkunoita.

Ikkunat vaihtamalla vanhan talon energiatehokkuus nousee selvästi. Tavanomaisten ikkunoiden kautta häviää 15-20 prosenttia lämmöstä. Kaksilasiset ikkunat uusimalla voidaan alentaa lämmitysenergian kulutusta jopa noin 1000–2000 kWh vuodessa. Sähkölämmitystalossa tämä tarkoittaa n. 100–200 euron vuosisäästöjä. Ikkunaremontti kasvattaa myös rakennuksen jälleenmyyntiarvoa.

Ikkunaremontissa päästään vedontunteesta. Siten sisälämpötilaa voidaan ehkä laskea asteen pari, joka vähentää lämmitysenergian tarvetta noin 5-10 % lisää.

–1950-luku
Viime vuosisadan alkupuolella rakennetuissa taloissa saattoi olla yksinkertaiset ikkunat. Niitä voi olla vielä vaikkapa kesämökkikäytössä olevissa mummonmökeissä. Nämä ikkunat kannattaa ehdottomasti vaihtaa jo asumismukavuuden kannalta.

1950–60-luvut
Näissä taloissa oli tyypillisesti kaksilasiset ikkunat, jotka kuluttavat energiaa kolminkertaisesti nykyaikaisiin ikkunoihin verrattuna. Ikkunat kannattaa vaihtaa energiatehokkaisiin ja vaihdon yhteydessä kannattaa harkita myös julkisivun lisäeristystä ja ilmatiiveyden parantamista.

1970-luku
Tämän vuosikymmenen talojen ikkunat olivat jo kolmilasisia, mutta teknisesti ne eivät ole kovin pitkäikäisiä tuolloin käytettyjen materiaalien vuoksi. Ikkunat kannattaa ehdottomasti vaihtaa uusiin, varsinkin, mikäli ne ovat huonokuntoiset.

1980–1990-luvut
Nykyisin uusitaan jo 1980- ja 1990-luvun alun talojen ikkunoita. Vaihto tehdään yleensä julkisivuremontin yhteydessä, mutta myös vedon vähentämiseksi. Hyväkuntoisten ikkunoiden kunnostaminen ja tiivistäminen voi siirtää vaihtotarvetta pidemmälle. Ilmanvaihto varmaksi

Jos talossa on painovoimainen ilmanvaihto, ikkunaremontin yhteydessä kannattaa varmistaa riittävä korvausilman saanti. Ikkunoihin voidaan asentaa ulkoilmaventtiilit, jotka huolehtivat hallitusti korvausilman saannista. Ns. tuloilmaikkunoissa korvausilma lämpenee ikkunalasien välitilassa.

 

Hyödynnä mittaus- ja asennuspalvelut

Ikkunoiden vaihtaminen on vaativa projekti. Vanhan talon ikkunat voivat olla hyvinkin erikokoisia, joten on varminta aina antaa myyjän tai ammattirakentajan mitata ikkunat ennen tilausta. Energiatehokas ulko-ovi on puolestaan tiivis vain, jos se on oikein asennettu.

 

3. Lämmitä fiksusti

– säästät energiaa ja ympäristöä

Suosi lämmityksessä uusiutuvia energialähteitä
 

Lämmitykseen kuluu jopa puolet kodin energiankäytöstä. Siksi lämmitystavan ja –energian valintaan kannattaa paneutua huolella. Tehokas lämmönjakotapa ja tiivis rakenne varmistavat energiatehokkaan kokonaisuuden.

 

Energiatehokkaan kodin lämmitysratkaisut:

  • Huolehdi lämmitysjärjestelmän säädöistä
  • Mitoita lämmitysjärjestelmä oikein
  • Vaihda vanhat patteritermostaatit uusiin
  • Täydennä järjestelmää esim. ilmalämpöpumpuilla, aurinkopaneeleilla tai tulisijoilla
  • Pudota huonelämpötilaa

 

Lämmitysjärjestelmissä runsaasti vaihtoehtoja

Kerrostaloasujalle lämmitysratkaisu tulee usein annettuna, mutta uutta taloa rakennettaessa ja vanhaa saneerattaessa valittavana on monia erilaisia vaihtoehtoja.

Kaukolämpö on vaivaton ja ympäristöystävällinen lämmitysmuoto. Erillistä lämminvesivaraajaa ei tarvita.

Maalämpöpumput hyödyntävät maaperän pintakerrokseen tai vesistöihin sitoutunutta aurinkoenergiaa. Ilma-vesilämpöpumppu ottaa lämmitysenergiaa ulkoilmasta. Kumpikin siirtää lämmön vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään ja käyttöveden lämmitykseen.

Poistoilmalämpöpumppu ottaa lämmitysenergiaa talosta poistettavasta ilmastaj a siirtää sen tuloilmaan, lämpimään käyttöveteen tai vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Se huolehtii talon huonetilojen lämmityksen lisäksi ilmanvaihdosta.

Puukattiloissa käytetään polttoaineina pilkkeitä, halkoja ja haketta, pellettikattioloissa puolestaan puupellettejä. Kattilan kehittämä lämpö varastoidaan varaajaan. Erilaisissa hybridijärjestelmissä voidaan vaihtelevasti käyttää eri lämmitysmuotoja, kuten puukattilaa tai aurinkoenergiaa.

Integroidulla järjestelmällä tarkoitetaan yleensä passiivitalojen erittäin tehokkaalla lämmöntalteenotolla varustettuun ilmanvaihtokoneeseen liitettyä lämmitystä ja jäähdytystä. Tarvittava lisälämpö voidaan hoitaa laitteeseen liitetyllä lämmityspatterilla tai esimerkiksi lämpöpumpulla, aurinkolämpökeräimillä tai tulisijalla ja siihen liitetyllä savukaasukerääjällä. Järjestelmään voidaan liittää myös kesäaikainen jäähdytys.

 

Uuden talon lämmitysratkaisut

Uuden talon lämmitysjärjestelmä kannattaa suunnitella siten, että tilojen lämmitystä voidaan ohjata erikseen. Vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä mahdollistaa lämmitystavan vaihtamisen myös tulevaisuudessa.

Hankinta- ja käyttökustannusten lisäksi lämmitysjärjestelmän valinnassa on kiinnitettävä huomiota ympäristöystävällisyyteen, käytön vaivattomuuteen sekä myös tuleviin energiakustannuksiin.

Vuonna 2012 voimaan astuvien rakentamisen energiatehokkuusvaatimusten myötä rakentajia ohjataan valitsemaan ympäristöystävällisiä energiamuotoja. Lämmitysjärjestelmä saattaa tulevaisuudessa vaikuttaa mm. kiinteistöjen verotukseen.

Pääsääntöisesti lämmitysjärjestelmän suuret investointikustannukset merkitsevät edullisia käyttökustannuksia ja edullinen investointi kalliita käyttökustannuksia. Maalämpö, ilma-vesilämpöpumput, pelletit ja aurinkoenergia ovat käyttökustannuksiltaan edullisia, ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Monilla paikkakunnilla on mahdollisuus ottaa käyttöön vaivaton ja ympäristöystävällinen kaukolämpö.

 

Vanhan talon lämmitysremontti

Vanhan talon lämmitysjärjestelmä voidaan uudistaa kokonaan, esimerkiksi kun vanha öljylämmitysjärjestelmä tulee vaihtoikään ja sen tilalle hankitaan maalämpö. Myös suorasähkölämmitystaloudessa lämmitysjärjestelmä voidaan vaihtaa, mutta silloin myös lämmönjakotapa joudutaan uusimaan. Lämmitysjärjestelmäremontin suunnittelee LVI-suunnittelija.

Ennen 1990-lukua suomalaiset pientalot lämmitettiin puukattiloilla, öljyllä tai suoralla sähköllä. Harvinaisempia olivat varaavat sähkölämmityskattilat ja maalämpö. Öljykattilan kohdalla uusimista kannattaa harkita jo 20 vuoden kuluttua ja polttimien vaihtoikä on 10-15 vuotta. Uusi öljylämmitysjärjestelmä saattaa kuluttaa vanhaan verrattuna kolmanneksen vähemmän öljyä. Kattilaa uusittaessa voidaan harkita myös useamman lämmitystavan yhdistävää hybridivaraajaa.

Suorasähkölämmitysjärjestelmällä ei ole suoranaista parasta ennen -päivämäärää. Uudet sähkölämmittimet kuitenkin kuluttavat vanhoihin verrattuna vähemmän energiaa ja ylläpitävät tasaisemman huoneenlämmön:

voit säästää jopa 20-30 prosenttia lämmitysenergiasta. Uusien patteritermostaattien avulla vuotuiset lämmityskustannukset voivat pienentyä jopa kahdeksan prosenttia.

 

Lisälämmitysjärjestelmät kaikkiin taloihin

Vanhat talon lämmitysjärjestelmän energiatehokkuutta voidaan kasvattaa merkittävästi ottamalla käyttöön lisälämmitysjärjestelmiä. Myös uutta rakentavan kannattaa pohtia, voidaanko ostoenergian määrää ja lämmityskustannuksia pienentää täydentävällä lämmitysjärjestelmällä.

Puuta polttava varaava tulisija on sähkökatkosten aikana ainut toimiva lämmitysjärjestelmä ja se voi tuottaa jopa kolmasosan normitalon lämmitystarpeesta. Nopeita ja tehokkaita ovat myös kamiina, kevyttakka tai kiertoilmatakka. Pellettitakat puolestaan polttavat pellettejä ja kierrättävät huoneilmaa lämmönvaihtimensa läpi.

Ilmalämpöpumpulla voidaan tuottaa 30-40 prosenttia huonetilojen lämmitysenergiasta. Myös aurinkolämpöpaneelit ovat varteenotettava vaihtoehto.

 

Pudota lämpötilaa

Huonelämpötilan pudottaminen kahdella asteella säästää noin 10 prosenttia lämmitysenergiakuluissa. Suosituslämpötila asuintiloissa on +20-22 astetta ja makuuhuoneissa +18-20 astetta. Varastoissa ja autotalleissa riittää +12 ja +5 astetta.

Lisätietoa: http://www.motiva.fi/rakentaminen/lammitysjarjestelman_valinta

 

4. Hyvä ja energiatehokas sisäilma

Varmista toimiva ilmanvaihto
 

Oikein ja energiatehokkaasti toimiva ilmanvaihto parantaa asumismukavuutta ja takaa terveellisen sisäilman. Ilmanvaihtojärjestelmällä on tärkeä tehtävä: se poistaa ilmasta asumisesta syntyvät epäpuhtaudet ja tuo tilalle suodatettua ja esilämmitettyä ulkoilmaa.

 

Energiatehokkaan kodin ratkaisut:

  • Vaihda ilmanvaihtokoneen suodattimet säännöllisesti
  • Säädä ilmanvaihdon tehoa rakennuksen käyttörytmin mukaan
  • Huolehdi poistoilman lämmön talteenotosta ja säästät energiaa jopa 30 %
  • Tehokas lämmön talteenotto vähentää myös viileän, vedolta tuntuvan korvausilman tarvetta.

 

Oikea mitoitus

Tehokas ja huomiota herättämättä toimiva ilmanvaihto on yksi hyvän talon keskeisistä ominaisuuksista ja sisäilman laadun tärkein tekijä. Valittu ilmanvaihtomenetelmä vaikuttaa ratkaisevasti rakennuksen asumisviihtyvyyteen ja energiankulutukseen. LVI-suunnittelija varmistaa, että se on talon kokoon ja asukkaiden tarpeisiin nähden riittävä. Oleskelutilojen ilman tulee vaihtua kerran kahdessa tunnissa. Ilmanvaihto on mitoitettava tarpeeksi suureksi eikä ilmanvaihtokanavien ja -koneiden koosta pidä tinkiä. Energiaa säästetään liittämällä järjestelmään lämmön talteenotto.

Ilmanvaihtojärjestelmän oikea mitoitus ja laitteiston valinta ovat erityisen tärkeitä matalaenergia- ja passiivitaloissa. Niihin on valittava laite, joka on suunniteltu toimimaan nimenomaan matalaenergiarakennuksessa. Jos talossa on tulisija tai useampia, ilmanvaihtolaitteiston tulee tulisijaa sytytettäessä pystyä mukautumaan tilanteeseen ja muuttamaan painetasapainoa talon sisällä.

 

Ilmanvaihtojärjestelmä uuteen taloon

Useimpiin uusiin omakotitaloihin asennetaan koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä, jossa on lämmöntalteentto. Tuloilma otetaan sisään omalla puhaltimellaan ja levitetään huonetiloihin erillisen kanaviston kautta. Kojeeseen kuuluvat tulo- ja poistoilmapuhaltimet, lämmöntalteenotto, suodattimet sekä yleensä myös tuloilman lämmitin. Järjestelmään voidaan liittää haluttaessa myös kesäaikainen jäähdytys. Joissain tapauksissa järjestelmää voi ajastaa ja ohjata myös etänä.

Ilmanvaihtokoneen ja tuloilmaventtiilien suodattimilla on suuri merkitys kodin sisäilman puhtauteen. Ilmanvaihtokoneiden suodatus on yleensä kaksiosainen. Karkeasuodattimella suodatetaan suurimmat ilman epäpuhtaudet jo ennen kuin ne joutuvat laitteeseen. Laitteen hienosuodatin puhdistaa myös haitallisia pienhiukkasia.

Passiivitaloa voidaan lämmittää ilmanvaihtolämmityksellä, joka tuo lämmön huonetiloihin ilmanvaihdon tuloilman avulla. Laitteiden lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteet ovat parhaimmillaan yli 75 prosenttia.

 

Vanhan talon ilmanvaihto kuntoon

Vanhan rakennuksen kunnostamisen yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota toimivan ilmanvaihdon suunnitteluun.

Viime vuosisadan alkupuolella rakennetuissa taloissa ei ollut varsinaista ilmanvaihtoa. Jos ikkunat ja ovet olivat kiinni, korvausilmaa saatiin erilaisten rakojen kautta. Tiiviiksi kuunnostettu vanha rakennus ei enää kierrätä ilmaa normaalilla tavalla, asumismukavuus laskee ja kosteusvaurioiden riski kasvaa. Suunnitteluvaiheessa kannattaa keskustella iv-suunnittelijan ja hyvin vanhojen talojen kohdalla myös perinnerakentamisen asiantuntijan kanssa. Julkisivuremontin yhteydessä taloon asennetaan ainakin raitisilmaventtiilit.

–1970-luku
Aina 1970-luvulle saakka pientaloissa yleisin ilmanvaihtotapa oli painovoimainen ilmanvaihto. Se perustuu lämpötilan ja tuulen aiheuttamiin paine-eroihin sisä- ja ulkoilman välillä. Ilmanvaihdon ilmavirrat vaihtelevat kuitenkin sääolosuhteiden mukaan: kylmällä säällä ilmanvaihto on suurimmillaan ja lämpimällä säällä usein riittämätön. Ruoanlaitto vaatii usein erillisen ja suoran poistoilmaratkaisun.

Kunnostamattomissa taloissa korvaavaa ilmaa tulee usein hatarien rakenteiden läpi. Kun rakennuksen tiiveyttä parannetaan ja esimerkiksi asennetaan uudet ikkunat, korvausilmaa ei ehkä enää saada riittävästi. Kunnostusvaiheessa ilmanvaihto on suunniteltava uudestaan. Uusissa ikkunoissa voi olla tuloilmakanavat.

–1970–1980-luku
Monissa tämän aikakauden taloissa on koneellinen poistoilmanvaihto. Siinä käytetty ilma poistetaan puhaltimen avulla ja korvausilma otetaan ulkoilmaventtiilien tai ikkunarakojen kautta. Ongelmana on huono energiatehokkuus ja varsinkin pakkassäässä kuiva sisäilma sekä vedontunne.

Rakenteiden tiiveyttä parannettaessa korvausilman määrä voi jäädä riittämättömäksi. Uusissa ikkunoissa voi olla tuloilmakanavat. Myös ulkoilmaventtiilien sijaintiin kannattaa kiinnittää huomiota.

1990–2000-luku
Monissa tämän aikakauden taloissa on jo koneellinen ilmanvaihto ja lämmöntalteenotto. Talossa saattaa olla myös poistoilmalämpöpumppu, joka huolehtii myös rakennuksen ilmanvaihdosta. LTO:n teho ei aina vastaa nykystandardeja, joten esimerkiksi laajemman energiaremontin yhteydessä kannattaa selvittää uusimismahdollisuudet. Suodattimet ja kanavat puhtaaksi

Paraskaan koneellinen ilmanvaihto ei toimi hyvin, mikäli sen säädöt eivät ole kunnossa, suodatinta ei vaihdeta tai kanavistoa puhdisteta säännöllisesti. Ilmanvaihtolaitteiston suodattimet on tarkistettava ja vaihdettava säännöllisesti.

Kaupunkialueilla sopiva vaihtoväli on yleensä 3-6 kuukautta. Poistoventtiilit tulee puhdistaa normaalien suursiivousten yhteydessä. Poistokanaviston puhdistuksen voivat suorittaa esimerkiksi nuohoojat.

Järjestelmän likaantuminen haittaa myös ilmanvaihtolaitteiston normaalia toimintaa. Ilma kulkee huonosti likaisessa kanavistossa, rakennuksen painesuhteet muuttuvat ja lämmöntalteenoton hyötysuhde laskee.

 

5. Energiatehokasta vedenkäyttöä

Säästä lämpimän veden kulutuksessa
 

Tarvitsemme vettä pesemiseen, WC:n huuhteluun, astioiden ja pyykin pesemiseen, ruoan laittoon ja pihan kasteluun. Kulutammekin kaikkiaan 155 litraa puhdasta vettä vuorokaudessa. Veden lämmittäminen on kallista. Jopa 30 prosenttia rakennuksen vuotuisesta lämmitysenergiasta kuluu käyttöveden lämmitykseen.

 

Energiatehokkaan kodin vesiratkaisut:

  • Valitse vettä säästävä hana ja vesikalusteet
  • Vaihda vanha lämminvesivaraaja uuteen, energiatehokkaaseen varaajaan
  • Asenna aurinkokeräimet, joilla voit lämmittää käyttöveden jopa puolen vuoden ajan
  • Kiinnitä huomiota veden kulutukseen

 

Vettä säästävät kalusteet ja hanat

Modernit vesikalusteet käyttävät vanhoihin verrattuna vain puolet vettä ja energiaa. Valitse siis vettä säästävät suihku- ja hanaratkaisut ja wc-pöntöt. Tarjolla on uusia vettä säästäviä hanoja kosketusvapaista pesuallashanoista säästösuihkukahvoihin. Suihkuhanan virtaamaksi riittää 12 l/min, käsipesuhanassa 6 l/min.

WC-istuimen uusinnan yhteydessä on suositeltavaa siirtyä 2-huuhtelutoiminnnalla varustettuun istuimeen, jolloin pienempi huuhtelu on normaalista 9 l/huuhtelukerta alennettu tasolle 6 l/huuhtelukerta. Astianpesu- ja pyykinpesukoneita valittaessa kannattaa tarkistaa myös vesimäärä, jonka se tarvitsee koneellisen pesemiseen.

 

Uuden talon vesiratkaisut

Uuden talon suunnitteluvaiheessa on järkevillä valinnoilla mahdollista vaikuttaa paljon sekä tulevaan käyttövedenkin kulutukseen että sen lämmityksen aiheuttamaan kulutukseen. Mitä energiatehokkaampi uusi talo on, sitä vähemmän sen lämmittämiseen tarvitaan ostoenergiaa. Käyttöveden lämmittämiseen voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Aurinkolämpökeräimillä voidaan tuottaa noin puolet lämpimän käyttöveden valmistamiseen tarvittavasta energiasta.

Ilma-vesilämpöpumput ottavat lämmitysenergiaa ulkoilmasta ja siirtävät saadun lämmön kiinteistön ja käyttöveden lämmitykseen energiavaraajan kautta. Poistoilmalämpöpumppu puolestaan ottaa lämmitysenergiaa talosta poistettavasta ilmasta. Pumppu siirtää lämmön tuloilmaan, lämpimään käyttöveteen tai vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään.

Myös varaavassa takassa olevasta lämmönsiirtimestä voidaan ottaa lämpöä talteen ja siirtää se käyttöveteen. Tämä ns. kiertovesiuuni on usein osa energiatehokkaan rakennuksen hybridilämmitysjärjestelmää.

 

Vanhan talon vedensäästövinkit

Järkevät käyttötottumukset ja huollettu käyttövesijärjestelmä auttavat pienentämään vedenkulutusta kymmeniä prosentteja. Samalla säästyy myös veden lämmittämiseen tarvittavaa energiaa.

–1950-luku
Ennen 1950-lukua rakennettujen talojen käyttövesijärjestelmä olisi jo pitänyt uusia. Alkuperäiset putket ja lämminvesivaraaja ovat usein huonossa kunnossa. Vesikalusteet kannattaa vaihtaa samalla vettä ja energiaa säästäviin vaihtoehtoihin.

–1960–1980-luku
Suomessa on lähes puoli miljoonaa 30–50 vuotta vanhaa pientaloa, joissa käyttövesiremontti on ajankohtainen. Tämän aikakauden taloissa käyttövesi kulkee yleensä rakenteiden sisällä olevissa metalliputkissa, joten niiden kuntoa on vaikea tietää.

Moderneilla menetelmillä käyttövesiremontti saadaan toteutettua muutamassa päivässä. Samalla kannattaa uusia myös vesikalusteet vettä ja energiaa säästäviin malleihin. Remontti oikeuttaa työn osalta kotitalousvähennykseen.

Veden laadusta ja laitteesta riippuen lämminvesivaraaja tulee vaihtoikään 10-20 vuodessa. Vaihtoehtona uutta hankittaessa on lämminvesilämpöpumppu, joka ottaa talteen hukkalämmön esimerkiksi kodinhoitohuoneesta tai takasta ja käyttää sen käyttöveden lämmittämiseen.

1990–2000-luku
Käyttövesijärjestelmän kunto kannattaa tarkistaa. Metalliputket kestävät käytössä noin 20-30 vuotta, jonka jälkeen vesivahingon riski kasvaa. Tietyillä alueilla pohjaveden laatu voi johtaa putkistojen rappeutumiseen paljon nopeammallakin aikataululla. Käyttövesiremontin yhteydessä kannattaa uusia myös vesikalusteet.

 

Vähennä kulutusta

Omia käyttötottumuksia muuttamalla voi vaikuttaa veden kulutukseen:

  • Ota suihku kylvyn sijaan äläkä turhaan juoksuta vettä
  • Pese astianpesukoneessa täysiä koneellisia ja käytä erilaisia säästö- ja vajaatäyttöohjelmia
  • Korjauta heti vuotava hana tai WC-istuin
  • Säästä pihan kastelussa keräämällä sadevettä

 

6. Energiatehokkaat sähköratkaisut

Käytä sähköä viisaasti
 

Jokainen voi vaikuttaa oman kotinsa taloussähkönkulutukseen. Merkittäviä tuloksia saadaan käyttötottumuksia muuttamalla ja investoimalla energiatehokkaisiin kodinkoneisiin.

 

Energiatehokkaan kodin ratkaisut:

  • Käytä sähköä vain silloin, kun sitä tarvitaan
  • Hyödynnä valaistuksen säätimiä ja liikkentunnistimia
  • Nauti saunasta säästellen
  • Käytä energiansäästölamppuja
  • Huomioi kodinkoneiden hankinnassa energiatehokkuus

Uutta rakennettaessa kaikki kodin sähköä kuluttavat laitteet ja ratkaisut kannattaa valita energiatehokkuutta painottaen. Käyttötottumuksia muuttamalla ja energiatehokkaisiin kodinkoneisiin panostamalla vanhankin talon taloussähkönkulutusta on mahdollista vähentää merkittävästi.

 

Sauno järkevästi

Sähkökiuas on yleensä kodin eniten energiaa kuluttava laite (6-10 kWh). Kiuas valitaan perheen saunomistottumusten ja mieltymysten perusteella. Sopivan tehoinen kiuas lämmittää saunan nopeasti ja säästää siten sähköä. Hetivalmis kiuas kuluttaa jopa 4 kW vuorokaudessa, mutta jos saunotaan päivittäin, se on silti järkevin valinta.

Suunnitteluvaiheessa saunan koko kannattaa mitoittaa tarpeen mukaan. Mitä suurempi sauna, sitä kauemmin saunaa pitää lämmittää ja sitä enemmän energiaa kuluu.

Suositeltava löylyn lämpötila on 70–80 °C. Sata-asteinen sauna lisää saunomisen energiankulutusta jopa 30 prosenttia. Koko perheen yhteissauna on energiatehokkainta saunomista.

 

Tehokkuutta keittiöön

Keittiössä sähköä kuluu eniten ruoan valmistamiseen ja säilytykseen sekä astianpesuun. Modernit sähkölieden, keraamiset liedet ja induktioliedet uuneineen ovat varsin energiatehokkaita. Mikroaaltouuni on tehokkain laite pienten annosten valmistamiseen ja lämmittämiseen.

Kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutuksessa voi säästää suhteessa enemmän kuin minkään muun kotitalouslaitteen kohdalla. On tärkeää sijoittaa laitteet oikein. Liian lähellä uunia, lämpöpatteria tai ikkunaa sijaitsevan kylmälaitteen sähkönkulutus kasvaa 10–20 prosenttia. Jos ilma ei pääse kiertämään kylmälaitteiden ympärillä, sähkönkulutus voi jopa kolminkertaistua. Kylmälaitteita on myös päästävä huoltamaan säännöllisesti. Varmista, että pääset imuroimaan niiden takana sijaitsevat lauhduttimet.

Astioiden käsin pesu on edullisinta vain, mikäli astiat sekä pestään että huuhdotaan altaissa. Käytä astianpesukoneessa lämminvesiliitäntää, mikäli käyttöohje ei sitä kiellä. Kylmän veden lämmittäminen asianpesukoneella vie enemmän energiaa kuin käyttöveden lämmitys.

 

Huomio valaistukseen

Kodin valaistusratkaisuja suunniteltaessa kannattaa miettiä myös energiatehokkuutta. Valaistus kuluttaa noin viidenneksen taloussähköstä, joten asennusvaiheessa lyödään lukkoon myös käyttökustannukset.

Valaistuksen tehosta ei tarvitse tinkiä. Valaistuksen energiankulutukseen vaikuttavat lamppujen ja valaisimien sijoittelun lisäksi jopa huoneiden seinäpintojen väri. Käytä valoa vain tarvittaessa. Valaistuksen ohjauksessa voidaan hyödyntää automatiikkaa, kuten liiketunnistimia, hämäräkytkimiä ja ajastimia.

Myös lampuissa on nykyisin energiamerkintä. Valitse energiansäästölamppu aina kuin mahdollista. Energiansäästölamppu sopii myös suljettuihin ulkovalaisimiin. Energiatehokkaita vaihtoehtoja ovat myös loisteputki- ja erityisesti LED-valaisimet. LED-valot kuluttavat huomattavasti vähemmän energiaa kuin hehku- tai halogeenilamput.

 

Suosi A-luokan kodinkoneita

Kun uuden kodinkoneen hankinta on ajankohtaista, valitaan omiin tarpeisiin sopivan kokoinen ja mahdollisimman energiatehokas laite. Jos epäilet, että jokin laite kuluttaa tavanomaista enemmän, monilta energiayhtiöiltä voi lainata kulutusmittarin laitteen kulutuksen mittaukseen.

Valitse uuteen kotiin vähintään A-luokan laite, jos mahdollista. Energiamerkintä on pakollinen kodin kylmälaitteissa, pyykinpesukoneissa, kuivausrummuissa, astianpesukoneissa ja kotitalouslampuissa, uuneissa, ilmastointilaitteissa ja televisioissa.

Osta A-energialuokan pyykinpesukone. Pese täysiä koneellisia tai valitse kone, joka mitoittaa veden ja pesuaineen määrän pyykkimäärän mukaan. Uudet lämpöpumpputekniikalla toimivat kuivausrummut perustuvat kylmäaineen suljettuun kiertoon ja ovat äärimmäisen energiatehokkaita. Perinteiset kondensoivat kuivausrummut kuuluvat yleensä B-energialuokkaan, lämpöpumppukäyttöiset jopa luokkaan A +++.

Vanhat, jo huonokuntoiset kylmälaitteet ovat sähkösyöppöjä. Ne kannattaa vaihtaa energialuokan A-laitteisiin. Kylmälaitteita tulee myös huoltaa. Sulata pakastin säännöllisesti, varmista ovien tiivisteiden kunto ja puhdista lauhduttimet. Säädä lämpötila oikein.

 

Kulutus tarpeen mukaan

Lämpimän talousveden tuottamiseen kuluu kolmannes lämmitysenergiasta. Kuumat ammekylvyt lisäävät siis sähkönkulutusta merkittävästi.

Koneellinen ilmanvaihto ja ilmalämpöpumpulla jäähdyttäminen kuluttavat sähköä. Säädä siis ilmanvaihdon tasoa pienemmälle, kun asunto on tyhjillään ja kytke ilmalämpöpumppu jäähdyttämään vain tarpeen mukaan. Säädä mukavuuslattialämmitys oikein.

Sammuta virta tarpeettomista sähkölaitteista. Valmiustila kuluttaa sähköä, vaikka laitetta ei käytetä.

 

 

LÄHDETIEDOT:
Lähteet: Motiva Oy, Pientalorakentamisen kehittämiskeskus ry
Teksti: Dakota Lavento
Kuvat: Valmistajat ja Shutterstock